11.2.2019 Sakari Tuunainen Alustus – Pääsiäinen


Pääsiäinen


Jo välittömästi syntiinlankeemuksen jälkeen Jumalan toiminta ihmiskunnan pelastamiseksi tähtäsi pääsiäiseen eli Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, kuolemaan ristillä ja ylösnousemukseen.

1. Moos. 3:14-15. Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: "… Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä (yksikkömuoto) välille; se (vaimon siemen eli Kristus) on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän."

1. Moos. 3:21. Ja Herra Jumala teki Aadamille ja hänen vaimolleen nahasta vaatteet ja puki heidät niihin.

2. Moos. 11:1-13. Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille Egyptissä: … Sanokaa Israelille: Tämän kuun kymmenentenä päivänä ottakoon kukin perheenpää karitsan, yhden karitsan perhekuntaa ja taloa kohti. … Eläimen tulee olla virheetön, vuoden vanha uros, ja se voi olla lammas tai vuohi. Kukin pitäköön sitä kuukauden neljänteentoista päivään saakka, ja jokainen Israelin yhteisöön kuuluva teurastakoon karitsansa iltahämärissä. Ottakaa sen verta ja sivelkää sitä ovenpieliin ja ovenkamanaan niissä taloissa, joissa karitsaa syödään. Syökää liha sinä yönä, syökää se avotulella paahdettuna, happamattoman leivän ja karvaiden yrttien kanssa. ... Näin vietetään pääsiäistä Herran kunniaksi. Sinä yönä minä kuljen läpi Egyptin ja surmaan Egyptin jokaisen esikoisen, niin ihmisten kuin eläintenkin. Minä, Herra, annan tuomioni kohdata kaikkia Egyptin jumalia. Ja veri olkoon niiden talojen merkkinä, joissa te olette, sillä kun minä näen veren, menen ohitsenne.

2. Moos. 12:46. Lammas on syötävä yhdessä ja samassa talossa, kukaan ei saa viedä lihaa ulos talostaan eikä rikkoa ainoatakaan luuta.

3. Moos. 4:1-12. Herra sanoi Moosekselle: "Sano israelilaisille näin: Sitä, joka vahingossa rikkoo jotakin Herran käskyä vastaan ja tekee kielletyn teon, koskevat nämä määräykset: …

3. Moos. 4:22-25. "Jos kansan johtomies tietämättään rikkoo jotakin Herran, Jumalansa, käskyä vastaan ja tekee kielletyn teon joutuen näin syynalaiseksi, hän tuokoon, kun huomaa rikkoneensa, virheettömän vuohipukin uhrilahjaksi. Hän pankoon kätensä sen pään päälle ja teurastakoon sen Herran edessä siinä paikassa, jossa polttouhrieläimet teurastetaan. Näin se on kelvollinen syntiuhriksi. Pappi ottakoon sormellaan syntiuhrieläimen verta, sivelköön sitä polttouhrialttarin sarviin ja kaatakoon lopun veren polttouhrialttarin juurelle.

3. Moos. 16:1-34. … Tämän jälkeen Aaron teurastakoon kansan syntiuhripukin, vieköön sen veren pyhäkön väliverhon taakse ja pirskottakoon verta liitonarkun kanteen ja arkun eteen …

Hepr. 7:27. Toisin kuin muiden ylipappien, hänen (Kristuksen) ei tarvitse päivittäin uhrata ensin omien syntiensä ja sitten kansan syntien sovittamiseksi. Hän on antanut kertakaikkisen uhrin uhratessaan itsensä.

4. Moos. 21:8-9. ja Herra sanoi Moosekselle: "Tee käärmeen kuva ja pane se tangon päähän. Jokainen pureman saanut, joka katsoo siihen, jää eloon." Mooses teki pronssista käärmeen ja pani sen tangon päähän. Kun ne, joita käärmeet olivat purreet, katsoivat pronssikäärmettä, he jäivät eloon.

Joh. 3:14-15. "Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän.

5. Moos. 21:22-23. "Jos joku rikoksesta kuolemaan tuomittu surmataan ja hänen ruumiinsa ripustetaan paaluun, ruumista ei saa jättää siihen yöksi, vaan se on haudattava vielä samana päivänä, sillä puuhun ripustettu on Jumalan kiroama.

Gal. 3:13. Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme - sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu"


Pääsiäistä vietettiin seurakunnassa jo alusta alkaen. Hiljaista viikkoa alettiin viettää vasta 300 -luvulla.

Suomen kielen sana pääsiäinen on Mikael Agricolan keksimä ja se tarkoitti paastosta pääsemistä, eli pääsiäistä edeltävän neljänkymmenen päivän paaston päättymistä. Monissa kielissä sana pääsiäinen on johdettu hepreankielisestä nimestä "pesah". Englannin kielessä kristillistä pääsiäistä tarkoittava "easter" on muinaisgermaanista alkuperää.

Juutalaisuudessa ei vietetä kristillistä pääsiäistä. Siinä vietetään pesah -juhlaa Egyptin orjuudesta vapaaksi pääsemisen muistoksi. Juutalaisten pesah -juhlaan liittyy Happamattoman leivän juhla. Pesah -juhlan ajankohta määräytyy juutalaisen kalenterin mukaan.


Jeesuksen kuoleman päivämäärää ei voida varmuudella selvittää, mutta todennäköisimpinä päivämäärinä on pidetty perjantaita 7. huhtikuuta vuonna 30 tai 3. huhtikuuta vuonna 33. Jeesus kuoli pääsiäisjuhlan aikaan, joka alkoi Nisan-kuun 15. päivänä. Evankeliumeissa kerrotaan, miten Jeesus vietti opetuslastensa kanssa ristiinnaulitsemistaan edeltävän päivän iltana juutalaista pääsiäisateriaa, lisäten siihen kristillisen ehtoollisen. Jeesus kuoli ristillä seuraavana päivänä, joka oli sapatin valmistuspäivä, jolloin myös pääsiäislammas teurastettiin Jerusalemin temppelissä.

Joh. 18:28. Kaifaksen luota Jeesus vietiin maaherran palatsiin. Oli varhainen aamu. Juutalaiset eivät itse menneet palatsiin sisälle, etteivät saastuisi vaan voisivat syödä pääsiäisaterian.

Ristiinnaulitseminen tapahtui perjantaina, joka on aina sapatin valmistuspäivä. Mutta jotkut pitävät toistakin tulkintaa mahdollisena. Siitä tulkinnasta tietoa alempana;

Viikkosapatti (lauantai) ei ole ainoa sapatti minkä Jumala on säätänyt. Esimerkiksi juutalaisen kalenterin seitsemännen kuun 10. päivänä oleva sovituspäivä on sapatti riippumatta siitä, mille viikonpäivälle se osuu.

Pääsiäistä seuraavana päivänä (eli Nisan -kuun 15) alkaa happamattoman leivän juhla, joka kestää seitsemän päivää. Sen ensimmäinen päivä on sapatti.

3. Moos 23:32. Sovituspäivä on teille lepopäivä, ja teidän on silloin paastottava. Yhdeksännen päivän illasta seuraavaan iltaan saakka teidän tulee viettää täydellistä sapatinlepoa."

3. Moos 23:5-7. Ensimmäisen kuun neljäntenätoista päivänä iltahämärissä on Herran pääsiäinen, ja saman kuun viidentenätoista päivänä on Herralle pyhitetty happamattoman leivän juhla. Seitsemän päivän ajan saatte syödä vain happamatonta leipää. Pitäkää tämän juhlan ensimmäisenä päivänä pyhä juhlakokous. Sinä päivänä ette saa tehdä mitään työtä.

Tämän tulkinnan mukaan ajateltuna pääsiäisen tapahtumat olisivat voineet mennä seuraavasti;

Tiistai-ilta (Nisan 13.) Jeesus viettää pääsiäisaterian opetuslastensa kanssa.

Keskiviikko (Nisan 14.) Pääsiäislammas teurastetaan. Jeesus ristiinnaulitaan, kuolee ja haudataan.

Torstai (Nisan 15.) Happamattoman juhlan 1. päivä (sapatti). Sapatti alkaa aina edellisenä iltana.

Perjantai (Nisan 16.) Happamattoman juhlan 2. päivä (arkipäivä).

Lauantai (Nisan 17.) Happamattoman juhlan 3. päivä (viikkosapatti).

Sunnuntai (Nisan 18.) Happamattoman juhlan 4. päivä, Jeesus todetaan ylösnousseeksi.

Kiistatonta on, että alkuseurakunta vietti Jeesuksen ylösnousemuspäivää viikon ensimmäisenä päivänä (sunnuntaina).

Joh. 19:31. Silloin oli valmistuspäivä (kun Jeesus kuoli ristillä), ja alkava sapatti oli erityisen suuri juhla. Jotta ruumiit eivät jäisi sapatiksi ristille, juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että ristiinnaulituilta lyötäisiin sääriluut poikki ja heidät otettaisiin alas.

Mark. 16:9. Kun Jeesus oli varhain sapatin jälkeisenä päivänä noussut kuolleista, hän ilmestyi ensiksi Magdalan Marialle, josta hän oli ajanut ulos seitsemän pahaa henkeä.


Se pääsiäisateria, jota Jeesus vietti opetuslastensa kanssa, oli juutalainen pääsiäisateria. Juutalaista pääsiäistä (hepr. pesah) vietettiin ja vietetään edelleenkin Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi.

2. Moos. 12:1-20. Sanokaa Israelille: Tämän kuun kymmenentenä päivänä ottakoon kukin perheenpää karitsan, yhden karitsan perhekuntaa ja taloa kohti. … Eläimen tulee olla virheetön, vuoden vanha uros, ja se voi olla lammas tai vuohi. Kukin pitäköön sitä kuukauden neljänteentoista päivään saakka, ja jokainen Israelin yhteisöön kuuluva teurastakoon karitsansa iltahämärissä. Ottakaa sen verta ja sivelkää sitä ovenpieliin ja ovenkamanaan niissä taloissa, joissa karitsaa syödään. Syökää liha sinä yönä, syökää se avotulella paahdettuna, happamattoman leivän ja karvaiden yrttien kanssa. Älkää syökö siitä mitään puoliraakana tai vedessä keitettynä, vaan paahtakaa se tulella päineen, jalkoineen ja sisälmyksineen. Älkää jättäkö siitä mitään jäljelle, vaan polttakaa tähteet ennen aamun koittoa. "Syödessänne teillä tulee olla viitta vyötettynä, kengät jalassa ja sauva kädessä, ja teidän on syötävä nopeasti. Näin vietetään pääsiäistä Herran kunniaksi. Sinä yönä minä kuljen läpi Egyptin ja surmaan Egyptin jokaisen esikoisen, niin ihmisten kuin eläintenkin. Minä, Herra, annan tuomioni kohdata kaikkia Egyptin jumalia. Ja veri olkoon niiden talojen merkkinä, joissa te olette, sillä kun minä näen veren, menen ohitsenne. Minä kuritan vain egyptiläisiä, eikä tämä vitsaus satu teihin. "Tästä päivästä tulkoon teille muistopäivä. Viettäkää sitä Herran juhlana. Pitäkää tämä ikuisena säädöksenä sukupolvesta toiseen.

Syökää seitsemän päivän aikana happamatonta leipää, ja jo juhlaviikon ensimmäisenä päivänä toimittakaa kaikki hapantaikina pois taloistanne, sillä jokainen, joka syö hapanta leipää ensimmäisestä päivästä lukien seitsemänteen päivään, poistettakoon Israelista. Ensimmäisenä ja seitsemäntenä päivänä pitäkää pyhä kokous. Mitään työtä ei näinä päivinä saa tehdä; vain sen valmistaminen, mitä itse kukin tarvitsee syödäkseen, olkoon sallittua. Huolehtikaa aina tämän happamattoman leivän juhlan viettämisestä, sillä juuri sinä päivänä minä vein teidän kootut joukkonne pois Egyptistä. Siksi tätä päivää on vietettävä juhlana, ja se olkoon ikuinen säädös sukupolvesta toiseen. "Ensimmäisen kuun neljännentoista päivän illasta lähtien syökää happamatonta leipää sen kuun kahdennenkymmenennenyhdennen päivän iltaan saakka. Seitsemään päivään ei hapantaikinaa saa olla taloissanne.

Tämän perinteisen juutalaisen pääsiäisaterian aikana Jeesus otti aivan tavallista, pääsiäisaterialla käytettävää leipää sekä maljallisen tavallista, ruokajuomana käytettävää viiniä ja antoi sanallaan niille uuden merkityksen.

Matt. 26:26-28, Mark. 14:22-24. Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: "Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini." Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa, antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä, te kaikki. Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.

1. Kor. 11:23-26. Olen saanut Herralta tiedoksi tämän, minkä olen myös opettanut teille: Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni." Samoin hän otti aterian jälkeen maljan ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kuin siitä juotte, tehkää se minun muistokseni." Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta, te siis julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kun hän tulee.

Ehtoollisen merkitys ymmärretään eri kristillisissä piireissä eri tavalla.

Ehtoollisyhteyttä ei kaikkien kristittyjen kesken ole em. käsityseroista johtuen. Kerron yhden oman kokemukseni.

Olin Israelissa matkalla ja vietimme ehtoollista öljymäellä. Koska tiesin ryhmän vetäjän kannan ehtoollisen vietossa, pyysin häntä esittämään kutsun ehtoolliselle siten, että minäkin, joka en ole käynyt aikuiskasteella, voisin sillä kertaa ryhmän ehtoollisen viettoon osallistua. Hän sanoi asetussanojen päätteeksi, että jokainen uudestisyntynyt voi tulla. Osallistuin.

Olen havainnut, että minäkin pyrin tulkitsemaan jumalan sanaa ymmärrykselleni sopivaksi. Jos sana poikkeaa liian paljon omasta ennakkokäsityksestä, se yleensä hylätään. Esimerkkinä tästä on Jeesuksen puhe lihansa syömisestä ja verensä juomisesta. Jeesus käytti sellaista sanaa, joka tarkoittaa konkreettista syömistä ja juomista ja jota ei voinut käsittää vertauskuvaksi. Sen puheen vuoksi monet hänen opetuslapsistaankin jättivät hänet.

Joh. 6:48-68. Minä olen elämän leipä. Teidän isänne söivät autiomaassa mannaa, ja silti he ovat kuolleet. Mutta tämä leipä tulee taivaasta, ja se, joka tätä syö, ei kuole. Minä olen tämä elävä leipä, joka on tullut taivaasta, ja se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti. Leipä, jonka minä annan, on minun ruumiini. Minä annan sen, että maailma saisi elää." Tästä sukeutui kiivas väittely juutalaisten kesken. He kysyivät toisiltaan: "Kuinka tuo mies voisi antaa ruumiinsa meidän syötäväksemme?" Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti: ellette te syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää. Mutta sillä, joka syö minun lihani ja juo minun vereni, on ikuinen elämä, ja viimeisenä päivänä minä herätän hänet. Minun lihani on todellinen ruoka, minun vereni on todellinen juoma. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä. Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja niin kuin minä saan elämäni Isältä, niin saa minulta elämän se, joka minua syö. Tämä on se leipä, joka on tullut alas taivaasta. Se on toisenlaista kuin se ruoka, jota teidän isänne söivät: he ovat kuolleet, mutta se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti."

Näin Jeesus puhui opettaessaan Kapernaumin synagogassa. Tämän kuultuaan monet hänen opetuslapsistaan sanoivat: "Sietämätöntä puhetta. Kuka voi kuunnella tuollaista?" Jeesus tiesi, että hänen sanansa olivat herättäneet opetuslapsissa ärtymystä, ja hän sanoi heille: "Loukkaako tämä teitä? Miten käykään, jos te näette Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän ennen oli! Henki yksin tekee eläväksi, lihasta ei ole mitään hyötyä. Ne sanat, jotka olen teille puhunut, ovat henki ja elämä. Teidän joukossanne on kuitenkin muutamia, jotka eivät usko." Jeesus tiesi näet alusta alkaen, ketkä eivät uskoneet ja kuka hänet kavaltaisi. Hän jatkoi: "Juuri siksi sanoinkin teille, ettei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä sitä hänelle suo." Monet Jeesuksen opetuslapset vetäytyivät tämän jälkeen joukosta eivätkä enää kulkeneet hänen mukanaan. Jeesus kysyi niiltä kahdeltatoista: "Aiotteko tekin lähteä?" Simon Pietari vastasi hänelle: "Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat.


Milloin pääsiäistä vietetään?

Pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täydenkuun jälkeen. Vuonna 2019 pääsiäissunnuntaita (Kristuksen ylösnousemuspäivää) vietetään protestanttisissa, katolilaisissa ja Suomen ortodoksisessa kirkossa 21. huhtikuuta.

Muissa ortodoksikirkoissa pääsiäisaika määräytyy juliaanisen kalenterin mukaan ja vuonna 2019 sitä vietetään 28. huhtikuuta.

Se, miksi Suomen ortodoksinen kirkko päätti noudattaa gregoriaanista kalenteria pääsiäisajan määräytymisessä muista ortodoksikirkoista poiketen, johtui toisen maailmansodan jälkimainingeista Suomessa. Siirtyminen muista ortodoksikirkoista poikkeavaan pääsiäisen viettoon ei sujunut ongelmitta.


Pääsiäistä edeltää palmusunnuntaista alkava viikko, jota läntisessä kristillisessä perinteessä nimitetään hiljaiseksi viikoksi, piinaviikoksi tai pyhäksi viikoksi, itäisessä perinteessä suureksi viikoksi. Suomessa on läntisen perinteen mukaisesti hiljaisen viikon eri päiville omat nimensä:

Palmusunnuntain nimi viittaa palmunoksiin, joita ihmiset heittivät Jeesuksen eteen tielle, kun hän saapui Jerusalemiin aasilla ratsastaen. Suomessa palmun sijasta koristeina käytetään pajunoksia. Tästä juontaa juurensa myös virpomisperinne.

Pääsiäisyöstä (pääsiäislauantain ja pääsiäissunnuntain välinen yö) alkaa pääsiäisviikko, joka kestää seuraavaan lauantaihin. Pääsiäisyöstä alkaa myös 50-päiväinen pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin.


Kiirastorstai

Kiirastorstain messua vietetään yleensä illalla. Messun painopiste on ehtoollisessa. Kiirastorstaina muistellaan opetuslasten viimeistä ateriaa yhdessä Jeesuksen kanssa, johon osallistuivat kaikki opetuslapset: yksi heistä luovutti Jeesuksen sotilaiden käsiin, yksi kielsi tuntevansa hänet ja muut nukkuivat kun piti valvoa. Mekin olemme osa opetuslasten joukkoa ja noudatamme Jeesuksen käskyä nauttia yhteistä ateriaa.

Kiirastorstain messun päätteeksi urut vaikenevat ja kynttilät sammutetaan. Alttari riisutaan kankaista ja esineistä, ja se verhotaan mustaan.

Luuk. 22:14-15. Kun hetki koitti, Jeesus kävi aterialle yhdessä apostolien kanssa. Hän sanoi heille: "Hartaasti olen halunnut syödä tämän pääsiäisaterian teidän kanssanne ennen kärsimystäni.


Pitkäperjantai

Pitkäperjantai on Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistopäivä.

Luuk. 23:44-46 ed. käännös. Ja oli jo noin kuudes hetki. Niin yli kaiken maan tuli pimeys, jota kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen, sillä aurinko oli pimentynyt. Ja temppelin esirippu repesi keskeltä kahtia. Ja Jeesus huusi suurella äänellä ja sanoi: "Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni". Ja sen sanottuaan hän antoi henkensä.

Pitkäperjantai on vuoden ainoa pyhäpäivä, jonka liturginen väri on musta. Pitkäperjantaina vietetään sanajumalanpalvelus, jossa viivytään ristin juurella.

Alttarilla käytetään kukkina viittä ruusua kuvaamaan Jeesuksen haavoja. Virret lauletaan yleensä ilman säestystä.


Pääsiäispäivä

Pääsiäispäivä, sunnuntai, on Jeesuksen ylösnousemuksen juhla. Ylösnousemusjuhla alkaa jo lauantain ja sunnuntain välisenä pääsiäisyönä. Kristuksen ylösnousemus on kristillisen uskon ydinkohtia. Ilman Jeesuksen Kristuksen ylösnousemusta ei olisi kristillistä kirkkoakaan. Mikäli Kristuksen ristinkuolema ja ylösnouseminen kuolleista mitätöidään tai muutetaan vain vertauskuvalliseksi, ollaan kadotukseen vievällä tiellä.

1. Kor. 15:14-23. Mutta ellei Kristusta ole herätetty, silloin meidän julistuksemme on turhaa puhetta, turhaa myös teidän uskonne. … Mutta ellei Kristusta ole herätetty, teidän uskonne on pohjaa vailla ja te olette yhä syntienne vallassa. Ja silloin nekin, jotka ovat nukkuneet pois Kristukseen uskoen, ovat joutuneet perikatoon. Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme säälittävimpiä kaikista ihmisistä. Mutta nyt Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta jotka ovat kuolleet. Kun kerran kuolema sai alkunsa ihmisestä, samoin kuolleiden ylösnousemus on alkanut ihmisestä. Sillä niin kuin kaikki ihmiset Aadamista osallisina kuolevat, niin myös kaikki Kristuksesta osallisina tehdään eläviksi, jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus ja sen jälkeen Kristuksen omat, kun hän tulee.

"Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudassa oleville elämän antoi." on totisesti totta.

Matt. 28:5-6. Enkeli kääntyi naisten puoleen ja sanoi: "Älkää te pelätkö. Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi."

Pääsiäisenä muistetaan myös kastetta, jonka kautta jokainen kristitty on Kristuksen kanssa haudattu ja herätetty kuolleista.

Room. 6:3-4. Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa. Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista.


Kiirastorstain, pitkäperjantain ja pääsiäisyön jumalanpalvelukset muodostavat yhden kokonaisuuden, eikä rippiä sen vuoksi pääsiäisyön messussa tarvita.


Entä miten pääsiäisnoidiksi pukeutumiseen tulisi suhtautua? Onko se vain harmitonta lasten leikkiä vai eikö ole?

Pääsiäisnoidat tunnetaan nykyään varhaisesta pääsiäisnoitailmiöstä muuntuneena lasten virpomisleikkinä. Nykyinen pääsiäisnoitaleikki on lasten viihteeksi kehittynyt yhdistelmä pääsiäislauantain trulliperinnettä (noidaksi pukeutuminen) ja virpomisperinnettä. Etelä-Suomessa vastaava päivä on palmusunnuntai.

Historiallisesti aikoinaan pääsiäisnoitien eli trullien uskottiin olevan kotieläimiä kohtaan pahantahtoisia olentoja. Uskottiin, että kotieläimet ovat alttiina pahalle varsinkin pääsiäislauantaina. Siksi noitien ja pahan karkottamiseksi poltettiin muun muassa pääsiäiskokkoja. Paikoin Suomessa pääsiäiskokkoja poltetaan edelleenkin pääsiäislauantaina.

Omia lapsiani en pukisi noidiksi (kissaksi tai jänikseksi ehkä). Mutta jos naapurin lapset tulevat ovelleni virpomaan noidiksi pukeutuneina, en pahoita heidän mieltään.

Fil. 4:6-8. Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa. Lopuksi, veljet, ajatelkaa kaikkea mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa, mikä oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista, mikä vain on hyvää ja ansaitsee kiitoksen.

Ef. 5:3-4. Siveettömyydestä, kaikenlaisesta saastaisuudesta ja ahneudesta ei teidän keskuudessanne saa olla puhettakaan, eihän mikään sellainen sovi pyhille. Myöskään rivoudet, typerät jutut tai kaksimielisyydet eivät teille sovi, teidän suuhunne sopii kiitos.


6