Mistä sinä olet lähtöisin – Puhakka 23.10.2019

Millainen oli Jeesuksen aika silloin eläneiden aikalaisten silmin? Asiasta on nykyisin paljon luotettavaa tietoa. Esim. mahdollisia Golgata –paikkojakin, jossa Jeesus ristiinnaulittiin, on jäljellä enää kaksi.

Joh. 19:9. Hän (Pilatus) meni takaisin palatsiin ja kysyi Jeesukselta: "Mistä sinä olet lähtöisin?" Mutta Jeesus ei vastannut hänelle.

Pilatukselle oli ongelma; kuka Jeesus oikein on, mistä Jeesus on lähtöisin? Tiedettiin kyllä, että Jeesus on Galileasta, tiedettiin Jeesuksen veljet ja sisaret – mutta kuitenkin; mikä, mistä, mistä voimat.

Mark. 6:1-13. Jeesus lähti sieltä ja tuli kotikaupunkiinsa, ja opetuslapset olivat hänen kanssaan. Kun tuli sapatti, hän ryhtyi opettamaan synagogassa, ja häntä kuunnellessaan monet kyselivät hämmästyneinä: "Mistä hän on saanut tämän kaiken? Mikä on tämä viisaus, joka hänelle on annettu? Mitä ovat nuo voimateot, jotka tapahtuvat hänen kättensä kautta? Eikö tämä ole se rakennusmies, Marian poika, Jaakobin, Joosefin, Juudaksen ja Simonin veli? Täällä hänen sisarensakin asuvat, meidän keskuudessamme." Näin he torjuivat hänet. Jeesus sanoi heille: "Missään ei profeetta ole niin väheksytty kuin kotikaupungissaan, sukulaistensa parissa ja omassa kodissaan." Niinpä hän ei voinut tehdä siellä yhtään voimatekoa; vain muutamia sairaita hän paransi panemalla kätensä heidän päälleen. Ihmisten epäusko hämmästytti häntä. Hän kulki sitten kylästä kylään ja opetti.

Jeesus kutsui kaksitoista opetuslastaan luokseen lähettääkseen heidät matkaan. Heidän tuli lähteä kaksittain, ja hän antoi heille vallan ajaa ihmisistä saastaisia henkiä. Hän kielsi heitä ottamasta mukaan muuta kuin sauvan: ei leipää, ei laukkua eikä rahaa vyöhön. Sandaalit he saivat ottaa, mutta eivät pukea ylleen kahta paitaa. Ja hän sanoi heille: "Mihin taloon majoituttekin, jääkää asumaan sinne lähtöönne saakka. Jos teitä jossakin paikassa ei oteta vastaan eikä kuunnella, lähtekää sieltä ja pudistakaa pöly jaloistanne. Tämä on oleva todiste heitä vastaan." Niin opetuslapset lähtivät matkaan ja julistivat, että kaikkien tuli kääntyä. He karkottivat monta pahaa henkeä sekä voitelivat öljyllä sairaita ja paransivat heidät.

Jeesus tunnettiin (tunnistettiin) – mutta häntä ei kuitenkaan tunnettu.

Matt. 11:2-6. Kun Johannes vankilassa kuuli Kristuksen teoista, hän lähetti opetuslapsensa kysymään: "Oletko sinä se, jonka on määrä tulla, vai pitääkö meidän odottaa toista?" Jeesus vastasi heille: "Kertokaa Johannekselle, mitä kuulette ja näette: Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanoma. Autuas se, joka ei minua torju."

Johannes Kastaja kyllä tiesi kuka Jeesus on. Olihan Jumala itse ilmoittanut sen hänelle (Joh. 1:33-34).

Joh. 1:29-34. Seuraavana päivänä Johannes näki, että Jeesus oli tulossa hänen luokseen. Johannes sanoi: "Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! Hän on se, josta sanoin: 'Minun jälkeeni tuleva kulkee edelläni, sillä hän on ollut ennen minua.' Minäkään en tuntenut häntä, mutta juuri sitä varten olen tullut kastamaan vedellä, että Israel saisi tietää, kuka hän on." Johannes todisti: "Minä olen nähnyt, kuinka Henki laskeutui taivaasta kyyhkysen tavoin ja jäi hänen päälleen. Minäkään en häntä tuntenut. Mutta hän, joka lähetti minut kastamaan vedellä, sanoi minulle: 'Se, jonka päälle näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, kastaa Pyhällä Hengellä.' Minä olen sen nähnyt ja todistan, että tämä mies on Jumalan Poika."

Mutta Herodeksen vankilassa Johannes Kastajallekin koitti ”pimeä hetki”. Johannes halusi selvyyden; oletko sinä … Mitä Jeesus Johanneksen kysymykseen vastasi? Jeesus ei alkanut puhumaan teologiaa vaan sanoi; kertokaa mitä näette ja kuulette. Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanoma.

Kun Messias tuli (Kristus = Messias), hän ei tullut tyhjiöön. Häntä osattiin odottaa. (Puhakka mainitsi tutkijan, jonka mukaan) Vanhassa testamentissa on 436 sellaista kohtaa, jotka puhuvat Messiaan tulosta.

Kun oletettavasti essealaisten vuonna 68 jKr säilömät kirjakääröt löydettiin Qumranin luolista (vuosina 1947-1956), ne valaisivat juuri sitä ajanjaksoa, jolloin Jeesuskin eli. Essealaiset, odottivat VT:n kirjoitusten perusteella kahta eri messiasta, pappi-messiasta sekä vapauttaja-messiasta (kuningasta). Tavallinen kansa odotti poliittista messiasta, Rooman alta vapauttajaa. Josefuksen mukaan monia messiaita esiintyikin ennen v. 70, jolloin Jerusalemin temppeli tuhottiin.

Jeesuksen tekemät teot puhuivat sen puolesta, että juuri hän oli tuo odotettu Messias.

Lisäksi Messiaan oli ehdottomasti oltava Daavidin poika (Daavidin sukua). Messiaskandidaatin oli kyettävä se todistamaan. Kun temppeli tuhottiin v. 70, paloivat myös temppelissä säilytyksessä olleet sukuluettelot. Sen jälkeen kukaan ei voinut enää todistaa olevansa Daavidin poika. Vuoden 132 kapinassa Roomaa vastaan oli kuitenkin vielä messiaana esiintynyt Simon Bar Kokhba, tähden poika.

Tämän vuoksi oli tärkeää, että evankeliumeihin (Matteus ja Luukas) talletettiin Jeesuksen sukuluettelot. Kumpikin näistä evankeliumeista on kirjoitettu reilusti ennen temppelin hävitystä, joten sukuluetteloiden aitous voitiin silloin vielä tarkistaa. Matteus, jolle oli tärkeää se, että hänen kirjoittamansa evankeliumi menee läpi juutalaisille, on tallettanut Jeesuksen sukuluettelon Joosefin kautta. Luukas taas kirjoitti evankeliuminsa Roomassa oleville pakanoille (osoitettu Teofilokselle), jotka eivät tienneet messiaasta. Luukkaalla oli hyvää aikaa haastatella Mariaa odottaessaan sitä, että Paavali vapautuisi vankeudesta.

Sukuluettelot ovat juridinen osa evankeliumia. Tärkein juridinen asia talletettavaksi oli sukupuu. Jeesuksen aikana juutalaisuudessa isä määritteli, kuka on juutalainen. Asia muuttui vasta myöhemmin. Juutalaisuudessa sukuluettelot kirjoitettiin 14 sukupolven sykleissä. Matteus mainitsee Jeesuksen sukuluettelossa viisi naista, joista viimeisenä Jeesuksen äidin, Marian. Luukas, joka haastatteli Mariaa, valitsi evankeliumiinsa Jeesuksen äidin sukuluettelon. Markuksella, joka kulki Pietarin mukana, oli Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit jo käytettävissä, joten hän saattoi jättää Jeesuksen sukuluettelot kirjoittamatta.

Sukuluettelot sitovat evankeliumit osaksi tapahtunutta historiaa. Kirkkoisä Eusebios, joka eli 300 –luvulla, kertoo että Markuksen evankeliumi on lyhyt Jeesuksen kärsimyshistoria. Markuksella oli käytettävissä Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit, joten hän ei katsonut tarpeelliseksi sukuluetteloiden kirjoittamista.

Johanneksella oli evankeliumia kirjoittaessaan käytössä kaikki muut kolme evankeliumia joten hänkään ei kirjoittanut sukuluetteloita. Sen sijaan Johannes meni aikaisemmaksi ”vaimon siemeneen” eli ns. protoevankeliumiin asti.

1. Moos. 3:14-15. Herra Jumala sanoi käärmeelle: Koska tämän teit, olet kirottu. ... Ja minä panen vihan sinun ja naisen välille ja sinun sukusi (siemen) ja hänen sukunsa (siemen) välille: ihminen (vaimon siemen) on iskevä sinun pääsi murskaksi, ja sinä olet iskevä (pistävä) häntä kantapäähän.

Juutalaiset rabbit pitivät tätä kirjoitusten kohtaa ensimmäisenä messiasennustuksena. Johannes kirjoittaakin evankeliumissaan;

Joh. 1:1-5 ja 14. Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa. …

Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. Hän oli täynnä armoa ja totuutta.

Jeesuksen ajan juutalaiset seurasivat sitä aikaa, mihin kirjoitukset (Vanha testamentti) viittasivat. Merkit viittasivat, että Messiaan on aika tulla. Kirjoitukset (Raamattu) ei kuitenkaan puhu kahdesta eri messiaasta (kuten esim. essealaiset luulivat) vaan yhdestä Messiaasta, joka tulee kaksi eri kertaa. Jeesus Kristus (Messias) tuli ensin kärsivänä vapahtajana vapauttamaan kansansa sen synneistä – ei Rooman vallan alta. Hän tuli vaimon siemenenä, jota käärme myös konkreettisesti pisti kantapäähän ristin naulan muodossa. Aikanaan ylösnoussut Jeesus Kristus (Messias) tulee toisen kerran, takaisin, tuomarina ja kuninkaana.

Meille Raamattu on annettu myös siksi, jotta mekin osaisimme lukea aikojen merkkejä.

Puhakka käytti kvanttitietokonetta esimerkkinä valaistakseen, kuinka lähellä sellainen tietokonejärjestelmä, joka kykenee valvomaan kaikkea mahdollista, jo on. Se tekee mahdolliseksi tietyt ilmestyskirjassa kerrotut lopun ajan tapahtumat.

Google väittää kehittäneensä kvanttitietokoneen, joka laski 3 min. ja 20 sek. aikana sellaisen laskutoimituksen, johon maailman nopeimmalta supertietokoneelta olisi mennyt aikaa 10.000 vuotta. (Uutinen Tekniikan Maailma –lehdessä16.10.2019.)

Ilm. 13:15-17. Se on saanut vallan antaa pedon kuvalle hengen, niin että kuva jopa kykenee puhumaan, ja se on myös saanut vallan tappaa kaikki, jotka eivät kumarra pedon kuvaa. Se pakottaa kaikki, pienet ja suuret, rikkaat ja köyhät, vapaat ja orjat, ottamaan oikeaan käteensä tai otsaansa merkin. Kenenkään ei ole lupa ostaa eikä myydä mitään, ellei hänellä ole tätä merkkiä, joka on pedon nimi tai sen nimen luku.

Juutalaisuudessa on ns. Eliaan traditio, jonka mukaan 2000 vuotta on kaaosta, 2000 vuotta tooran (lain) aikaa, 2000 vuotta Messiaan aikaa ja lopuksi on 1000 vuoden sapatti.

Kuka sinä Jeesus olet? Mistä sinä Jeesus olet kotoisin? Johannes puhuu evankeliumissaan Sanasta.

Joh. 1:1-2. Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona.

Jeesuksen tuominnut Pilatuskin kysyi tätä samaa Jeesukselta itseltään. Jeesus ei vastannut Pilatukselle. Pilatuksen vaimo, joka oli juutalainen, tiesi.

Matt. 27:19 ed.käännös. Mutta kun hän (Pilatus) istui tuomarinistuimella, lähetti hänen vaimonsa hänelle sanan: "Älä puutu siihen vanhurskaaseen mieheen, sillä minä olen tänä yönä unessa paljon kärsinyt hänen tähtensä".

Evankeliumit antavat tähän vastauksen. Jeesuksen koko elämä kerrotaan. Evankeliumien lukija voi verrata lukemaansa aikaisempiin kirjoituksiin (Vanha testamentti). ”Me olemme löytäneet Hänet, josta kirjoitukset puhuvat:”

Joh. 1:41. Hän (Andreas) etsi ensiksi käsiinsä veljensä Simonin ja sanoi hänelle: "Me olemme löytäneet Messiaan!" - se merkitsee: Voidellun.

Ap. t. 17:11. Juutalaiset olivat täällä (Beroiassa) avarakatseisempia kuin Tessalonikassa. He ottivat sanan halukkaasti vastaan ja tutkivat päivittäin kirjoituksista, pitikö kaikki paikkansa.

Tapahtumat, joiden kunniaksi (muistoksi) me vietämme joulua, eivät ole tapahtuneet tyhjiössä. Ne on sidottu aikaisempiin, historiassa todennettaviin kirjoituksiin ja tapahtumiin. Jeesus Kristus (Messias) oli Daavidin sukua.

Historiasta jopa tiedetään (Eusebioksen kertomana), että temppelin hävityksen jälkeen Rooman keisari Vespasianus määräsi, että kaikki Daavidin sukulaiset pitää löytää. Hän, samoin kuin hänen seuraajansa Domitianus, olivat tietoisia Daavidin suvusta nousevasta messiaasta. Domitianukselle (81-96 jKr) annettiinkin ilmi kaksi Juudaan (Herran veli) pojanpoikaa. Kun näiltä kysyttiin omaisuutta, he vastasivat, että Daavidin valtakunta on Taivaan valtakunta ja että he ovat työläisiä. Silloin Domitianus pyysi heitä näyttämään kätensä. Työmiesten känsäiset kädet vakuuttivat Domitianuksen ja miehet ajettiin halveksittuina pois.

Ilkka Puhakan mukaan hänen nyt kertomansa oli sellaista, niin teoriapitoista, että seuraavat luennot eivät varmasti sitä enää ole.

Siihen meinasin sanoa, että ”voi harmi”.

Silti odotan mielenkiinnolla seuraavia tähän asiakokonaisuuteen liittyviä luentoja.

Marian ja Joosefin vaikea osa – Puhakka 6.11.2019

Jouluevankeliumi on tarkoitus käydä läpi siinä kontekstissa (asiayhteydessä) jossa ao. asiat tapahtuivat, katsellen sitä niillä "silmälaseilla", miten silloin elänyt ihminen ymmärsi sen.

Me, jotka nykyisin elämme, näemme tapahtumien lopputuloksen ja hahmotamme kokonaisuuden, sillä meillä on sellaista tietoa tapahtuneesta, jota itse tapahtumien keskellä eläneillä ihmisillä ei vielä ollut. Jotta me pääsisimme siihen tunnelmaan, jossa Maria ja Joosef ja heidän aikalaisensa elivät, on jotain tekstistä riisuttava pois.

Ilkka Puhakka pyysi anteeksi, että hän joutuu riisumaan meidän joulumme niistä kimalteista, joita siihen on kertynyt. "Joulukuusi on tämän jälkeen ilman koristeita."

Evankeliumia kirjoittaessaan apostoli Luukas keskusteli paljon Marian kanssa. Häneltä Luukas sai valtavasti tietoa, sillä Mariahan oli kätkenyt kaikki tapahtumat sydämeensä.

Luuk. 1:3-4. Niin olen nyt minäkin, otettuani alusta asti kaikesta tarkan selon, päättänyt kirjoittaa yhtenäisen esityksen sinua varten, kunnioitettu Teofilos, jotta tietäisit, kuinka luotettavaa sinulle annettu opetus on.

Luuk. 2:17-19. Tämän nähdessään he (paimenet) kertoivat, mitä heille oli (Jeesus)lapsesta sanottu. Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä.

Millainen oli Joosefin ja Marian tilanne? Heillähän oli Daavidin suku ympärillä. Kumpikin kuului Daavidin sukuun. (Maria kuului lisäksi pappissukuun, Luuk. 1:36.) Daavidin suku oli arvostettu. Kuningas Daavid oli juutalaisuudessa nro yksi. Hänen jälkeläisistään odotettiin messiasta tulevaksi. Sukuluetteloita säilytettiin temppelissä ja ne olivat tarkistettavissa vielä vuoteen 70 asti, jolloin Jerusalemin temppeli hävitettiin. Juutalaisuudessa Isän tärkeimpiä tehtäviä oli aina kertoa pojalle suvun historia.

Puhakka kertoi tässä yhteydessä, miten Suomalainen henkilö kertoi päässeensä sukututkimuksessaan 1500 luvulle asti. Eräs koptikristitty kertoi sen kuultuaan, että hän tietää sukunsa aina ensimmäiselle vuosisadalle asti.

Käydään ensin läpi Marian tilannetta.

Isä järjestää avioliiton. Maria oli täyttänyt 12 vuotta. Joosef oli jonkin verran vanhempi nuori mies. Avioliitto oli kummallekin ensimmäinen. Marian isä oli löytänyt sopivan sulhasehdokkaan Daavidin suvusta, joten kihlaus järjestetään.

Kihlaus on juridinen sopimus, osapuolia jo sellaisena sitova. Joosefin ja Marian avioliitto ei ollut (ainakaan aluksi) rakkausavioliitto vaan järjestetty, niin kuin muutkin sen ajan avioliitot. Kihlauksen jälkeen morsian on vielä vuoden ajan isänsä talossa, jonka jälkeen sulhanen hakee morsiamen omaan kotiinsa ja vietetään häät.

Maria oli tutkitusti neitsyt. Neitsyydellä on iso merkitys, sillä kyse on koko suvun kunniasta. Ellei Maria olisi ollut neitsyt kihloihin mennessään, kestämätön häpeä olisi kohdistunut koko sukuun, varsinkin Marian isään.

Kun Maria oli jo kihlattu Joosefille, enkeli ilmestyi hänelle.

Luuk. 1:26-38. Kun Elisabet oli kuudennella kuukaudellaan, Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan neitsyen luo, jonka nimi oli Maria. Maria oli kihlattu Daavidin sukuun kuuluvalle Joosefille. Enkeli tuli sisään hänen luokseen ja sanoi: "Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!" Nämä sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli, mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä. Mutta enkeli jatkoi: "Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus. Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen. Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua." Maria kysyi enkeliltä: "Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon." Enkeli vastasi: "Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi. Ja tiedä tämä: Myös sukulaisesi Elisabet kantaa poikalasta, vaikka on jo vanha. Hän on jo kuudennella kuukaudella - hän, jota on pidetty hedelmättömänä! Jumalalle ei mikään ole mahdotonta." Silloin Maria sanoi: "Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit." Niin enkeli lähti hänen luotaan.

Ei Maria mennyt kertomaan suvulleen, että hän on Pyhästä Hengestä raskaana. Kukaan ei olisi sitä kuitenkaan uskonut. Hän joutui kätkemään kaikki nämäkin asiat sydämeensä. Marian osasta oli tulossa kamala. Siksi oli tärkeää, että enkeli ilmestyi myöhemmin myös Joosefille ja kertoi tälle samat asiat. Jos huomattaisiin, että Maria odotti lasta, vaikka häitä Joosefin kanssa ei oltu vielä vietetty, kohdistuisi Marian isän sukuun kestämätön häpeä. Sen ajan yhteisössä kuolema oli häpeää parempi vaihtoehto, joten häpeä poistettiin kunniamurhalla. Maria olisi lähtenyt "pitkälle matkalle" jonkun lähisukulaisensa kanssa ja tältä matkalta olisi tullut takaisin vain yksi henkilö. Kyseessä oli suvun kunnia, vieläpä Daavidin suvun. Tiedossa ei ollut muutakaan ratkaisua, jolla Marian suvulleen tuottama häpeä olisi voitu poistaa. Siinä maailmassa perhe ja yhteisö olivat yksilöä tärkeämpiä.

Kun Jumala syntyi Jeesuksessa ihmiseksi, hän syntyi reaalimaailmaan, ei näytelmään.

Tässä yhteydessä Puhakka viittasi siihen, että tällainen ymmärrysvaje meillä länsimaisilla ihmisillä on vielä nykyisinkin esim. tietyiltä alueilta tulevia maahanmuuttajia kohtaan. Me emme tunne heidän kunniakäsitettään emmekä heidän perhe- ja sukukeskeisyyttään. Heidän taas on vaikea ymmärtää länsimaista yksilökeskeisyyttä ja sitä, että yksilön etu voidaan asettaa kaiken muun edelle.

Onneksi Marialla oli tukihenkilö, josta enkeli oli hänelle ilmoittanut, Elisabet. Maria lähti hänen luokseen ja oli siellä noin kolme kuukautta. Hän palasi takaisin vasta Johannes Kastajan syntymän jälkeen. Maria kätki kaikki nämäkin tapahtumat sydämeensä ja kertoi ne myöhemmin häntä haastattelemaan tulleelle Luukkaalle.

Luuk. 1:39-56. Muutaman päivän kuluttua Maria lähti matkaan ja kiiruhti Juudean vuoriseudulla olevaan kaupunkiin. Hän meni Sakariaan taloon ja tervehti Elisabetia. Kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussaan ja hän täyttyi Pyhällä Hengellä. Hän huusi kovalla äänellä ja sanoi: "Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä! Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti tulee minun luokseni? Samalla hetkellä kun tervehdyksesi tuli korviini, lapsi hypähti riemusta kohdussani. Autuas sinä, joka uskoit! Herran sinulle antama lupaus on täyttyvä!"

Silloin Maria sanoi: Minun sieluni ylistää Herran suuruutta, minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani, sillä hän on luonut katseensa vähäiseen palvelijaansa. Tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi, sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria tekoja. Hänen nimensä on pyhä, polvesta polveen hän osoittaa laupeutensa niille, jotka häntä pelkäävät. Hänen kätensä on tehnyt mahtavia tekoja, hän on lyönyt hajalle ne, joilla on ylpeät ajatukset sydämessään. Hän on syössyt vallanpitäjät istuimiltaan ja korottanut alhaiset. Nälkäiset hän on ruokkinut runsain määrin, mutta rikkaat hän on lähettänyt tyhjin käsin pois. Hän on pitänyt huolen palvelijastaan Israelista, hän on muistanut kansaansa ja osoittanut laupeutensa Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen, ajasta aikaan, niin kuin hän on isillemme luvannut.

Maria viipyi Elisabetin luona noin kolme kuukautta ja palasi sitten kotiinsa.

Kun Maria palasi kotiinsa, alkoi olla selvää, että hän odotti lasta. Marian kiitosvirrestä (Luuk. 1:46-55) ilmenee, että Maria kaikesta huolimatta luotti Herraan. Maria ei olisi kestänyt tilannetta, ellei enkeli olisi ilmestynyt hänelle.

Käydään seuraavaksi tilannetta läpi Joosefin kannalta.

Ne, jotka ovat evankeliumitekstin suomeksi kääntäneet, kirjoittavat;

Matt. 1:18-19. Jeesuksen Kristuksen syntymä tapahtui näin. Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana. Joosef oli lakia kunnioittava mies mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa.

Raamatun tekstin kääntäjä saa tässä Joosefin vaikuttamaan sellaiselta, ikään kuin Joosef ei olisi ollut normaali mies. Alkutekstin mukaan Joosef ei ainoastaan ajatellut, hän oli raivoissaan. Liitto oli rikottu.

"Ajattelemiseksi" käännetty sana (Matt. 1:20) on käännetty myöhemmin Matteuksen 2:16 kohdassa toisella tavalla, seuraavasti; "Kun Herodes huomasi, että tietäjät olivat pitäneet häntä pilkkanaan, hän raivostui."

Joosefilla oli nyt käytännössä kaksi mahdollisuutta; Joko haastaa Marian isä oikeuteen ja purkaa kihlaus julkisesti tai purkaa kihlaus kaikessa hiljaisuudessa. Joosef oli päätymässä siihen, että hän antaa Marian perheen hoitaa asia pois päiväjärjestyksestä kaikessa hiljaisuudessa. Joosef ei ilmeisesti halunnut satuttaa Mariaa enempää kuin mitä Mariaa hänen mielestään oli jo satutettu. Hän ei todennäköisesti pitänyt Mariaa uskottomana, vaan että Marialle olisi tehty väkivaltaa. Kun Joosef, sisäisessä kuohunnan tilassa ajatteli tätä, hänelle ilmestyi Herran enkeli.

Matt. 1:20-25. Kun Joosef ajatteli (raivosi sisäisesti) tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: "Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä." Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel - se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme. Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen. Hän ei kuitenkaan koskenut vaimoonsa ennen kuin tämä oli synnyttänyt pojan. Joosef antoi pojalle nimen Jeesus.

Joosef ei olisi koskaan adoptoinut Jeesuslasta itselleen, ellei enkeli olisi ilmestynyt hänelle. Joosefille annettiin miehen tehtävä. "Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi." (Sinä Joosef, Daavidin poikana, olet sen suvun jäsen, josta messias tulee.) sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä."

Mitä Joosef nyt tekee? Hän lähtee Betlehemiin, jossa hänellä on maaomaisuutta ja hän ottaa Marian mukaansa. Tällä tavalla, ottamalla Marian mukaansa, hän pelastaa Marian. Ilman näitä enkeli-ilmestyksiä, Joosef olisi lähtenyt yksin kirjoittautumaan veroluetteloon. Hän ei jätä Mariaa suvun käsiin, jolle Jumalan enkeli ei ollut ilmestynyt ja jotka siitä syystä Marian raskautta eivät ymmärtäneet.

Joosef ja Maria eivät ainoastaan näytä ihmisiltä – he olivat ihmisiä.

Mitä, missä, milloin? – Puhakka 13.11.2019

Tämä luento on silkkaa historiaa. Tulee paljon asiaa – mutta antakaa (mieli)kuvan muodostua.

Puhakka aloitti piirtämällä aikajanan ja laittoi siihen vuoden nolla.

Evankeliumista Luukkaan mukaan;

Luuk. 1:1-3. Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.

Ilmoitus joulusta on ankkuroitu historiaan, sen todellisiin tapahtumiin ja henkilöihin. Siinä mainitaan mm. keisari Augustus, verollepano, Kyrenius (Quirinius) ja Herodes Suuri. Näitä asioita saa, jopa pitää, tutkia. Evankeliumissa kerrotut tapahtumat ovat todennetusti tapahtuneet ja siinä mainitut henkilöt ovat todella olleet olemassa. Ellei näin olisi, olisi kristinusko samanarvoinen muiden uskontojen kanssa, joiden todellisuuspohja ei kestä tutkimusta. Joissakin uskonnoissa niiden sanomaa on kielletty arvostelemasta. Vaarana on, että miekka heilahtaa. Uskonnon arvostelijat ja tutkijat pidetään pelolla uskonnon ilmoittamassa opissa. Maallistunut liberaali maailma taas ei ole edes kiinnostunut asioiden todenperäisyydestä. Maallistuneet kristinuskon arvostelijat ja tutkijat ovat uskoneet sen väitteen, että kristinuskon sanoma on lähtökohtaisesti satua. Saatana on mielissään, kun hänen taktiikkansa; "onko Jumala todella sanonut", toimii edelleen.

Kun alkaa epäilemään, siitä seuraa hämmennys. Jollei epäilyksiinsä saa vastauksia, alkaa kiinnostus vähitellen laimeta. Ja lopulta ajan kulumisen myötä totuus alkaa muuttua. Siinä on sama "hämärtymisen" ilmiö, kuin lapsuuden tapahtumissa, joissa vähitellen "aika kultaa muistot".

Seuraavaksi käydään läpi mitä on tapahtunut, missä on tapahtunut, ja milloin on tapahtunut?

eKr. / jKr. (ennen Kristuksen syntymää / jälkeen Kristuksen syntymän)

800 – luvulla (jKr.) alkoi vähitellen yleistyä käytäntö, jossa vuosiluvut laskettiin Kristuksen syntymästä. Virallisesti tämä käytäntö otettiin ensi kerran käyttöön Portugalissa v. 1422.

Aikaisemmin vuosien kuluminen laskettiin jostain merkittävästä tapahtumasta. Esim. Rooman kaupungin perustamisesta, joka tapahtui 753 eKr. Yleinen käytäntö oli myös laskea vuodet Rooman keisareista. Viimeisin keisari, josta aikaa laskettiin, oli keisari Diocletianus (nousi valtaan v.284 jKr.) Hän oli merkittävä kristittyjen vainoaja.

Katolisen kirkon munkki Dionysius Exiguus (470–544) laski pääsiäisten ajankohtia. Vuonna 525 Dionysius kirjoitti, että on väärin laskea vuodet kristittyjen vainoojan, keisari Diocletianuksen hallituskauden mukaan, mikä oli siihen saakka ollut käytäntönä. Dionysius laski, että Jeesus oli syntynyt vuonna 754 Rooman perustamisesta (Ab urbe condita).

Vaikka Dionysius erehtyikin muutamalla vuodella, on hänen laskelmansa, olosuhteet huomioon ottaen, hyvinkin tarkka. Dionysiuksen tarkoitus ei suinkaan ollut määritellä Kristuksen syntymävuotta, vaan pääsiäisten ajankohdat. Kristuksen oletettu syntymävuosi tuli laskelmien sivutuotteena.

Yksi asia, jossa eKr. / jKr. – ajanlasku menee pieleen, on se, että siinä ei ole vuotta 0 (nolla). Vuodesta 1 eKr. vuoteen 1 jKr. on kolme vuotta.

Keisari Augustus antoi käskyn verollepanosta;

aikakautta Pax Romanaa. Augustus julistettiin jumalaksi pian kuolemansa jälkeen. Rooman valtakunta salli kaikki uskonnot, kunhan myös keisarin jumalallisuus aina tunnustettiin. "Keisari on Herra".

Tämän keisari Augustuksen aikana, jonka Rooman senaatti julisti Jumalaksi, syntyi ihmiseksi meidän Herramme Jeesus Kristus, todellinen (tosi) Jumala. Ongelmia Rooman valtakunnan päättäjille aiheutti myöhemmin se, että kristityt eivät tunnustaneet keisareita Herrakseen (Jumalaksi). Keisarit, jotka halusivat, että heitä pidetään Jumalina, pyrkivät hävittämään maastaan sen rehellisimmän ja työteliäimmän kansanosan. Juutalaiset eivät tätä vainoa kokeneet sillä heillä oli tässä asiassa Roomalaisilta erivapaus. Kristittyjen vainoja sen sijaan kesti 300 luvulle asti.

Augustus sai aikaan Rooman rauhan (Pax Romana). Hän yhtenäisti myös oikeusjärjestelmän. Roomassa virkamiehet käyttivät Rooman kieltä (latinaa) ja sivistyneistö käytti kreikkaa.

Näiden toimenpiteiden seurauksena oli mahdollista tehdä väestölaskenta suuressa Rooman imperiumissa.

Herodes suuri murhautti Betlehemin poikalapset yrittäessään tapattaa Jeesuksen. Herodes suuri oli Juudean kuninkaana vuosina 37 eKr. – 4 eKr.

Matt. 2:16. Kun Herodes huomasi, että tietäjät olivat pitäneet häntä pilkkanaan, hän raivostui. Hän antoi käskyn, että Betlehemissä ja sen lähistöllä oli surmattava kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat, sen ajan perusteella, jonka hän oli tietäjiltä saanut selville.

Kun Augustus oli voittonsa jälkeen Rhodoksella, meni Herodes polvillaan hänen eteensä pitäen kuninkaan kruunua käsissään. Herodes sanoi Augustukselle; "Pyydän sinua, että et muistaisi sitä, kenen ystävä olen ollut, vaan sitä, kuinka hyvä ystävä olen ollut." Augustus oli sanonut Herodekselle; "Pane kruunu päähäsi." Tästä alkoi näiden ystävyys ja sen varjolla Herodes kykeni käyttämään valtaansa Juudeassa haluamallaan tavalla. Herodes Suuri oli laskelmoiva ja äärimmäisen julma (myös vainoharhainen).

Keisari Augustus oli myöhemmin todennut, kun Herodes oli vainoharhaisuudessaan tapattanut poikansa, että hän olisi mieluummin sika Herodeksen karsinassa kuin hänen poikansa.

Kyrenius (Quirinius) on ollut ongelma Kristuksen syntymän ajankohtaa määriteltäessä.

Luuk. 1:2. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana.

Historioitsija Josefus nimittäin kertoo, että Kyrenius tuli v. 6 jKr. Syyrian maaherraksi ja tuolloin toimitettiin verollepano. Kyreniuksella oli tuolloin mukanaan 4 legioonaa sotilaita, sillä odotettavissa oli, että juutalaiset nousisivat kapinaan. Sen he tekivätkin.

Apt. 5:36-37. Ennen meidän päiviämme esiintyi Teudas. Hän väitti jokin olevansa ja saikin mukaansa neljäsataa miestä, mutta hänet tapettiin ja koko hänen kannattajajoukkonsa hävisi jäljettömiin. Hänen jälkeensä esiintyi verollepanon aikoihin Juudas Galilealainen. Myös Juudas houkutteli kansaa puolelleen, mutta hänkin sai surmansa ja koko hänen kannattajajoukkonsa joutui hajalle.

Luukas on ollut muistiinpanoissaan tavattoman tarkka. Hän puhuu ensimmäisestä verollepanosta. Apostolien teoissa puhutaan toisesta verollepanosta., joka tapahtui vuonna 6 eKr.

Luuk. 1:3-4. Niin olen nyt minäkin, otettuani alusta asti kaikesta tarkan selon, päättänyt kirjoittaa yhtenäisen esityksen sinua varten, kunnioitettu (korkea-arvoinen) Teofilos, jotta tietäisit, kuinka luotettavaa sinulle annettu opetus on.

Luukas kirjoitti evankeliuminsa Roomaan, korkea-arvoiselle virkamiehelle, joka olisi kyllä löytänyt asiavirheet. Luukas kirjoitti evankeliuminsa roomalaiselle joka tunsi Rooman historian ja sen aikaiset korkeat virkamiehet. Matteus sen sijaan kirjoitti evankeliuminsa juutalaisille ja käytti tarkasti sellaisia sanoja, että ne juutalaisuudessa hyväksyttiin. Isämeidän –rukous on siitä hyvänä esimerkkinä.

Mitä Luukas ei kirjoita – ja mitä hän kirjoittaa? Luukas ei käytä titteliä käskynhaltija tai maaherra.

Luuk. 2:2. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana (ed. käännöksen mukaan maaherrana).

Luukas käyttää tässä verbiä, joka tarkoittaa hyvin korkeana virkamiehenä toimimista.

Jos oli maaomaisuutta, piti mennä sinne, missä maaomaisuus oli. Daavidin suvulla oli maaomaisuutta Betlehemissä. Tieto tästä löytyy Puhakan mukaan Egyptiläisistä papyruskääröistä. Kun Kyrenius oli Syyriassa vuosina 10-7 eKr., Syyriassa toteutettiin kirjoittautuminen veroluetteloihin (verollepano). Siksi Joosefinkin oli lähdettävä. Hän otti Marian mukaansa, koska hän halusi pelastaa Marian häpeältä.

Kyrenius tuli uudelleen Syyriaan vuonna 6 jKr., koska Roomassa verotus suoritettiin joka 14 vuosi (7 eKr. + 6 jKr. + nollavuosi = 14 vuoden väli). Koska nyt oli tarkoitus myös verottaa, varautui Kyrenius ongelmiin neljän legioonan voimin.

Mielenkiintoista on myös v. 7 eKr. tapahtunut tähti-ilmiö. Kolme planeettaa (tähteä) oli konjuktiossa (päällekkäin maasta katsottuna muodostaen yhden kirkkaan tähden). Se tapahtui kolme eri kertaa vuonna 7 eKr. Kuninkaan tähti kalojen tähtikuviossa kertoi sen aikaisille tähtitieteilijöille, että nyt kuningas on syntynyt Juudassa.

Tämän ajan sai Herodes selville haastattelemalla itämaan tietäjiä, jotka olivat tulleet kumartamaan syntynyttä kuningasta. Herodes itse kuoli pari vuotta murhaamiensa kaksivuotiaiden lasten jälkeen.

Pakolainen – Puhakka 20.11.2019

Ensimmäiseksi Ilkka Puhakka selvensi paria edellisellä luennolla esillä ollutta asiaa.

Denari, veronmaksuun käytetty raha.

Denarin rahassa oli sen keisarin kuva ja päällekirjoitus, joka rahan oli lyöttänyt. Vuoden 14 jKr. jälkeen Rooman senaatti teki keisari Augustuksesta tämän kuoleman jälkeen jumalan. Jeesus oli tuolloin noin 21 vuotias ja aloitti julkisen toimintansa 9 vuotta myöhemmin. Se, että jonkun ylipapin tai rabbin hallusta edes löytyi epäjumalankuva(lla varustettu raha), oli häpeällistä. Jeesuksen sanojen alkuosan ymmärsivät kaikki kuulijat; "Antakaa siis keisarille mikä keisarille kuuluu" (Matt. 22:21). Jälkimmäinen osa "ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu." voidaan ymmärtää kahdella tavalla. Miettikää, kenen kuva teissä on. Ja koska olette Jumalan kuvia, antakaa itsenne Jumalalle. 1. Moos. 1:27. Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, … Mahdollisesti kuulijat ymmärsivät sen kuitenkin siten, että Jerusalemin temppelille tuli antaa ne annit ja uhrit, jotka Jumala oli säätänyt.

(jumalallinen) keisari Vespasianus kuva wikipediasta

Verojen kanto, joka tehtiin Juudeassa ensimmäisen kerran vuonna 6 jKr.

Verotuksesta vastasi kensori (sensori). Wikipedian mukaan;

Kensori eli sensori (lat. censor < censere 'arvioida') oli Rooman valtakunnan virkamies. Kensoriksi nimitettiin vain erityisen kunnollisia entisiä konsuleja. Yksi kensorien tehtävistä oli järjestää väestönlaskenta ja varallisuuksien laskenta verotusta varten. Kensorilla ei kuitenkaan ollut suoraa käskynvaltaa.

Veronkanto-oikeus myytiin huutokaupalla. Joku rikas paikallinen yleensä osti sen ja jakoi tai myi sen eteenpäin voitolla. Näitä paikallisia veronkerääjiä sanottiin publikaaneiksi.

Luuk. 19:1-2. Jeesus tuli Jerikoon ja kulki kaupungin halki. Siellä asui mies, jonka nimi oli Sakkeus. Hän oli publikaanien esimies ja hyvin rikas.

Tämä järjestelmä antoi mahdollisuuden siihen, että rikkaat lahjoivat veronkantajia ja maksoivat vähemmän veroja. Köyhiltä voitiin ottaa enemmän. Publikaanit halusivat rikastua ja kantoivat veroja huomattavasti enemmän, kuin mitä Roomaan meni.

Veroraha meni Rooman valtakunnan ylläpitoon. Vastineeksi Rooma rakensi sotilasteitä ja valvoi rauhaa. Vaikka Rooma rakennutti sotilastiet itseään varten, kulki niitä pitkin myös kaupankäynti. Veroja kerättiin seuraavasti;

• Miehen vuosituloista piti kantaa 1% veroa.

• + lisäksi vienti-, tuonti- ja maatalousvero,

• + 10% viljasadosta (myös huonon sadon aikana)

• + 5% viinisadosta, hedelmistä ja öljystä,

• + liikevaihtovero, omaisuuden siirtovero ja perintövero,

• + yllättävät ylimääräiset verot (jos Rooma tarvitsi).

Ei ollut mikään ihme, jos veronkantoa vastustettiin.

Miten meidän jouluna viettämä aika nähtiin paikallisten asukkaiden silmin? Kristittyjenkin käsitystä joulunajasta on muokattu varsin voimakkaasti, kuten; eläimet seimellä, tietäjien määrä ja milloin Marian synnyttämisen aika tuli? Entä syntyikö Jeesus luolassa vai eläinten tallissa (kumpikin on mahdollista.)

Se, miten ymmärrämme joulutapahtuman puitteet, ei vaikuta pelastukseen. "Noinkin voidaan ajatella."

Seuraavaksi jouluevankeliumi. Esilukija luki tekstin Jumalan Kansan Raamatusta;

Luuk. 2:1-20. Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verovelvollisten luettelointi. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa. Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, sillä hän kuului Daavidin huoneeseen ja sukuun. Hän meni sinne kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika. Hän synnytti pojan, esikoisensa, kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.

Sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa. Heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle. Teille on tänään Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra. Tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa." Yhtäkkiä enkelin kanssa oli suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maan päällä rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto". Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet puhuivat toisilleen: "Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan, mitä on tapahtunut, ja minkä Herra meille ilmoitti." He menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian, Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli sanottu tästä lapsesta. Kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät, mitä paimenet heille puhuivat. Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessään. Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, mitä olivat kuulleet ja nähneet sen mukaan kuin heille oli puhuttu.

Teksti antaa meille vihjeitä.

• Joosef palasi omaan kyläänsä, sukulaistensa luo.

Asioiden muutos oli silloin hidasta. Vielä 1900 –luvulla löytyi elinympäristöjä (löytyy jopa nykyisinkin), varsinkin maaseudulta, joissa elettiin vielä Jeesuksen ajan olosuhteissa.

Daavidin suku keskittyi Betlehemiin. Kaikki siellä tiesivät, että Joosef on Daavidin sukua. Oli kunnia kohdella omia sukulaisiaan hyvin.

• Kuningas Daavidin kaupunki on Jerusalem. Kaikki sen tiesivät. Kirjanoppineet tiesivät lisäksi, että Messias on syntyvä Betlehemissä.

Ps. 48:3. … Siion on kuin pohjoinen vuori, se on suuren kuninkaan kaupunki.

Matt. 1:4-5. Hän (Herodes) kutsui koolle kansan ylipapit ja lainopettajat ja tiedusteli heiltä, missä messiaan oli määrä syntyä. "Juudean Betlehemissä", he vastasivat, "sillä näin on ilmoitettu profeetan kirjassa …

• Siinä kulttuurissa synnyttävä nainen saa aina erityiskohtelun. Jos näin ei tehty, se oli häpeäksi koko kylälle, saati sitten omaisille. Jeesus syntyi mitä ilmeisimmin Joosefin naispuolisten sukulaisten ympäröimänä kodikkaissa sisätiloissa. Jeesus ei syntynyt seimeen eikä talliin, vaan hänet laitettiin seimeen vasta syntymänsä jälkeen kun miehetkin päästettiin paikalle ja tilat tulivat tupaten täyteen.

Lisäksi, ellei Joosefin suku olisi kohdellut Mariaa kunnolla, olisi Marian oma suku sen tehnyt. Elisabet, joka oli Marian sukulainen, asui Juudean vuoriseudulla (Luuk. 1:39). Betlehem on keskellä Juudeaa.

Me, jotka asumme Suomessa, emme todellakaan ymmärrä sitä, mitä Jeesuksen aikana tarkoitti sukuun kuuluminen. Olisi ollut häpeä jättää joku sukulainen sivuun.

• Joosefilla oli aikaa järjestää asiat Betlehemiin tultuaan. Jeesus-lapsi ei syntynyt yllättäen vaan mitä ilmeisimmin laskettuna aikana. Evankeliumiteksti sanoo; "Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika". Myös kreikankielinen alkuteksti sanoo asian samalla tavalla. Fiksu Joosef ei jättänyt Betlehemin matkaansa viime tippaan, joten Marialle jäi kyllä aikaa asettautua. Matka, jonka Joosef ja Maria tekivät Nasaretista Betlehemiin, kesti aasia taluttaen kolme päivää.

Mistä sitten tulee se käsitys, että Marialle tuli nopea synnytys luolaan? Se tulee apogryfisestä Jaakobin evankeliumista, joka ei kuulu Raamatun teksteihin. 200 –luvulla jKr. on Justinus Marttyyri alkanut ensimmäisen kerran puhua luolasta, johon Jeesus ihmeenomaisesti syntyi. Se alkoi vaikuttaa kirkon sanomaan. Katolinen ja ortodoksinen kirkko hyväksyvät apogryfisessä Jaakobin evankeliumissa esitetyistä asioista esimerkiksi tiedot Marian vanhemmista Annasta ja Joakimista.

Tässä yhteydessä Puhakka luki otteita tästä apogryfisestä Jaakobin evankeliumista. (Joka löytyy myös netistä.)

Apogryfisestä Jaakobin evankeliumista, luvuista 17-18. "Ja he tulivat tien puoliväliin (matkallaan Betlehemiin) ja Maria sanoi hänelle (Joosefille): ’Ota minut alas aasin päältä, sillä se, mikä on sisälläni, painostaa minua syntyäkseen.’ Ja hän otti hänet alas aasin selästä ja sanoi hänelle: ’Minne vien sinut kätkeäksesi häpeäsi? Sillä olemme erämaassa. Ja hän löysi luolan sieltä ja vei hänet sinne ja asetti poikansa hänen vierelleen ja hän meni ja etsi heprealaista kätilöä Beetlehemin maaseudulla."

Raamattu kuitenkin yksiselitteisesti kertoo; "Heidän siellä ollessaan", eli jo perillä Betlehemissä ollessaan. (Siltä osin ja ilmeisesti muutenkin apogryfiseen Jaakobin evankeliumiin kannattaa suhtautua varauksellisesti, vaikka Ilkka Puhakka ei sitä suoraan sanonutkaan. Hän antoi luetun tekstin puhua sen asian.)

• Mikä on seimi (Lähi-idässä)?

Seimi liittyy asumuksiin (taloihin) Daavidin ajasta aina 1900 luvulle jKr. saakka. Vastaavia asumuksia löytyy vielä nykyäänkin Lähi-idästä ja esim. Egyptin maaseudulta.

Eläimet vietiin talon alla olevaan tilaan (talliin) turvaan yöksi, jossa eläimet antoivat myös lämpöä taloon. Tämän asian ymmärtämättömyys on vaikuttanut myös raamatuntulkintaamme. Esim. Matt. 5:15 kohdassa huoneeksi käännetty sana tuo meille länsimaalaisille mieleen vain talon yhden huoneen vaikka Jeesus tarkoitti, että valo loistaa kaikille koko talossa oleville. Matt. 5:15. Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa (asumuksessa, talossa) oleville. (Esim. sanonta "Daavidin huone" tarkoittaa Daavidin sukua.) Uudempi käännös puhuu Luuk. 13:10-17 kohdassa kytkyestä (riimusta) ja jättää näin kääntämättä ao. kohdan syvemmän merkityksen. Aikaisempi käännös mainitsee vielä seimen (joka sijaitsi kuvan esittämällä tavalla asumuksen alakerrassa).

Puhakan piirtämä kuva

Luuk. 13:10-17 ed.käännös. Ja hän oli opettamassa eräässä synagoogassa sapattina. Ja katso, siellä oli nainen, jossa oli ollut heikkouden henki kahdeksantoista vuotta, ja hän oli koukistunut ja täydelleen kykenemätön oikaisemaan itseänsä. Hänet nähdessään Jeesus kutsui hänet luoksensa ja sanoi hänelle: "Nainen, sinä olet päässyt heikkoudestasi", ja pani kätensä hänen päälleen. Ja heti hän oikaisi itsensä suoraksi ja ylisti Jumalaa. Mutta synagoogan esimies, joka närkästyi siitä, että Jeesus paransi sapattina, rupesi puhumaan ja sanoi kansalle: "Kuusi päivää on, joina tulee työtä tehdä; tulkaa siis niinä päivinä parannuttamaan itseänne, älkääkä sapatinpäivänä". Mutta Herra vastasi hänelle ja sanoi: "Te ulkokullatut, eikö jokainen teistä sapattina päästä härkäänsä tai aasiansa (talossa olevasta) seimestä ja vie sitä juomaan? Ja tätä naista, joka on Aabrahamin tytär ja jota saatana on pitänyt sidottuna, katso, jo kahdeksantoista vuotta, tätäkö ei olisi pitänyt päästää siitä siteestä sapatinpäivänä?"

Puhuessaan näistä asioista, Puhakka mainitsi kolme henkilöä, joilta (joiden kirjoituksista) hän on saanut asiantuntijatietoa.

• Tohtori Leena Kaartinen,

• William Thompson ja

• Kenneth J. Bailey

• Mikä on majatalo?

Luuk. 2:7. ja hän (Maria) synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa (ed. käännöksen mukaan "majatalossa").

Tässä kohdassa käytetään kreikankielisessä alkutekstissä sanaa "katalyma". DigiNovum kertoo asiasta seuraavalla tavalla;

Jeesuksen syntymä tapahtui aivan luonnollisella tavalla, ja siitä kerrotaan ilman turhia sanoja. Lutherin mukaan sana "katalyma" käännetään perinteisesti 'majataloksi', vaikka sitä käytettiinkin useimmiten tavallisesta talosta. Kysymyksessä oli luultavasti koti (esim. Joosefin tai hänen sukulaistensa), jonka ainoassa huoneessa ei ollut tilaa vieraille. Sen tähden heidät sijoitettiin talon alla olevaan luolaan, jossa pidettiin kotieläimiä ja työkaluja. Juudean vuorilla on paljon sellaisia luolia. Talot rakennettiin niiden päälle. Kerrotun luolan ylle keisari Hadrianus (76-138 jKr.) rakensi temppelin Adonikselle, Venuksen rakastajalle. Näin hän pilkkasi kristittyjä, jotka juuri sillä paikalla kiittivät Jumalaa, joka »niin rakasti maailmaa, että hän antoi ainokaisen Poikansa». Rooman valtakunnan ensimmäinen kristitty keisari Konstantinus Suuri hävitti pakanallisen temppelin ja rakensi paikalle n. v. 320 suuren basilikan, vanhimman vielä käytössä olevan kirkon. Syntymäluola on alttarikorokkeen alapuolella.

Varsinaisesta majatalosta, jossa vierailta otettiin maksu, käytetään Puhakan mukaan eri sanaa "bandokheion". Näin esim. Luuk. 10:34-35.

Luuk. 10:34-35. Hän (laupias samarialainen) meni miehen luo, valeli tämän haavoihin öljyä ja viiniä ja sitoi ne. Sitten hän nosti miehen juhtansa selkään, vei hänet majataloon ja piti hänestä huolta. Seuraavana aamuna hän otti kukkarostaan kaksi denaaria, antoi ne majatalon isännälle ja sanoi: 'Hoida häntä. Jos sinulle koituu enemmän kuluja, minä korvaan ne, kun tulen takaisin.'

Joosef ja Maria olivat siis majoittuneina jonkun Joosefin sukulaisen kodissa. (Koti oli mitä ilmeisimmin sellainen, mitä DigiNovum asiasta kertoo.)

• Mitä tarkoitti se, että "heille ei ollut tilaa majapaikassa"? Edellä kuvatun asunnon asuintilojen katolle rakennettiin usein erillinen huone vieraita varten.

2. Kun. 4:9-10. Nainen sanoi miehelleen: "Usko minua, tuo Jumalan mies (Elisa), joka aina poikkeaa meillä, on pyhä. Emmekö voisi rakentaa hänelle pienen kattohuoneen ja viedä hänelle sinne vuoteen, pöydän ja tuolin ja lampun? Silloin hän voisi tänne poiketessaan vetäytyä sinne."

Koska kaikki vieraille tarkoitetut tilat olivat täpötäynnä. Oli luonnollista että lapselle ja äidille haluttiin antaa mahdollisimman rauhallinen tila. Siisti talon alakerta oli tällainen, jossa tosin myös lämpöä antavat eläimetkin ehkä olivat, ellei niitä oltu siirretty tilan tarpeen vuoksi muualle.

• Miksi Jeesus laitettiin seimeen?

Seimi oli luonnollinen kehto lapselle. Sen lisäksi Jumala oli tarkoittanut niin.

Luuk. 2:8-12. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä."

Paimenet olivat halveksittu ihmisryhmä. Heitä ei esim. kelpuutettu oikeuteen todistajiksi. Jos Jeesus olisi syntynyt johonkin hienostotaloon, ei paimenilla olisi ollut sinne mitään asiaa. Koska enkeli ilmoitti, että Messias (Kristus) on seimessä, he heti tiesivät, että lapsi on syntynyt sellaiseen taloon, johon hekin olisivat tervetulleita. Niinpä he uskalsivat sinne lähteä. Köyhillä oli sellaiset talot, joissa oli eläinten suoja alakerrassa ja siellä rehukaukalot, seimi. – Ja paimenet otettiin vastaan ja heitä kuunneltiin.

Luuk. 2:15-20. Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: "Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti." He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä. Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu.

Se, mitä tässä ei kerrota, mutta joka on "kirjoitettu" sen aikaiseen vieraanvaraisuuden "lakiin", on se, että paimenet saivat vieraille kuuluvan kestityksen. Niinpä monella oli mahdollisuus kuulla enkelivierailusta.

Se, mitä Puhakka ei kertonut mutta olen kuullut sen Seppo Kankaalta, Helsingin Raamattukoulun entiseltä rehtorilta, on seuraava; Betlehemin seudulla oli se lammaslauma, josta temppeliin tulevat uhrilampaat otettiin. Tämä lammaslauma oli ulkona ympäri vuoden. Joten on mahdollista, että Jumala ilmoitti juuri uhrikaritsoiden paimenille, että Jumalan uhrikaritsa oli syntynyt.

• Eli; Jeesuksen syntymä voidaan kertoa seuraavasti (tosin myös muullakin tavalla);

• Kun Marian synnyttämisen aika tuli, hänet vietiin vierashuoneeseen, josta miehet ajettiin ulos.

• Syntymän jälkeen Jeesus asetettiin talon rauhalliseen tilaan, seimeen. Raamattu ei kerro sitä, oliko ko. tilassa silloin eläimiä.

• Paimenet tulivat käymään Jeesuksen luona.

• Jeesus ympärileikattiin 8 päivän ikäisenä (Luuk. 2:21).

• Syntymästä 40 päivän jälkeen Maria, jolla oli Jeesuslapsi mukanaan, kävi Jerusalemin temppelissä antamassa puhdistautumisestaan uhrin (Luuk. 2:22-24). Uhri, kaksi kyyhkystä, kertoo myös sen, että Joosef ja Maria eivät olleet rikkaita. Betlehemistä temppelille oli noin 10 km.

• Joskus tämän jälkeen tulivat sitten itämaan tietäjät ja pako Egyptiin.

Tämä nyt kerrottu on toisenlainen joulutarina, kuin mihin meillä länsimaissa on totuttu.

Armo saa muodon – Puhakka 27.11.2019

Teille on syntynyt Vapahtaja – armo saa muodon.

Ilkka Puhakalta oli kysytty, miksi Joosef perheineen ei saanut vierastilaa käyttöönsä. Todennäköisesti siksi, että joku Joosefiakin korkea-arvoisempi ja ilmeisesti vanhempi henkilö oli tullut paikalle häntä ennen.

Puhakka mainitsi, että kaikkea ei tarvitse omaksua. Kuullun omaksumiseen (hyväksymiseen) vaikuttaa kuulijalla itsellään oleva aikaisempi tieto. Raamatussahan on kerrottu paljon ihmeitä. Ihmeet eivät kuitenkaan sijoitu pelkästään Raamatun tapahtumiin, vaan ihmisten jokapäiväiseen elämään tässä ja nyt. Puhakka mainitsi Olli Seppäsen (evp), jolla hänen mukaansa on parhaimmat luennot siitä, miten Jumala on suojellut Suomea sodissa. Silloin tapahtui valtavan suuria, todistettavia ihmeitä, joilla Jumala suojeli Suomea sodissa. Seppäsen kertomat ihmeet eivät ole ainoastaan suomalaisten sotilaiden kertomaa, vaan ne on dokumentoitu venäläisten arkistoon, johon tutkijat ovat nyt päässeet tutustumaan. Mutta silloin Suomessa rukoiltiinkin paljon ja laajasti ja pyydettiin Jumalan varjelusta. Jumalan ihmeet ja konkreettinen läsnäolo on ollut vakuuttavalla tavalla läsnä. Seppänen mainitsee aina sen lähteen, josta hän on tietonsa saanut. Puhakka itsekin pyrkii niin tekemään omien luentojensa osalta, mutta ajanpuutteen vuoksi hän ei siihen kykene. Puhakalta lähteet saa pyydettäessä.

Kauanko Joosef, Maria ja Jeesus-lapsi sitten olivat Betlehemissä ennen pakomatkalle lähtemistään?

• Ainakin 40 päivää, koska silloin he kävivät Jerusalemin temppelissä.

• Maksimissaan kaksi vuotta, koska Herodes otti itämaan tietäjiltä syntymäajan (tähden ilmestymisajan) selville ja tapatti kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset.

Tätä tarkempaa aikaa ei kyetä antamaan. Puhakan mukaan menee vielä pitkään Jeesuksen syntymän jälkeen ennen kuin Jerusalemiin tulee tietäjiä kyselemään, missä se (äsken) syntynyt kuningas on. Sanaa "äsken" ei ole alkukielessä. Matteus ei mainitse mitään sellaista.

Milloin sitten Herodes puuttui peliin ja tapatti kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset? Joku juutalainen tutkija on päätellyt, että sen aikainen väkiluku huomioiden korkeintaan 20 poikalasta olisi tapettu. Herodes oli äärimmäisen julma ja pelkäsi vallantavoittelijoita.

Tietäjien lukumäärää ja nimiäkään ei Raamatussa mainita. Että tietäjiä olisi ollut kolme, on vasta 500 luvulta jKr.

Luetaan seuraavaksi, mitä Matteus kirjoittaa tapahtuneesta;

Matt. 2:1-20. Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Betlehemissä kuningas Herodeksen aikana, Jerusalemiin tuli idästä tietäjiä. He kysyivät: "Missä se juutalaisten kuningas on, joka (nyt) on syntynyt? Me näimme hänen tähtensä nousevan taivaalle ja tulimme osoittamaan hänelle kunnioitustamme."

Kuullessaan tästä kuningas Herodes pelästyi, ja hänen kanssaan koko Jerusalem. Hän kutsui koolle kansan ylipapit ja lainopettajat ja tiedusteli heiltä, missä messiaan oli määrä syntyä. "Juudean Betlehemissä", he vastasivat, "sillä näin on ilmoitettu profeetan kirjassa: Sinä, Juudan Betlehem, et ole suinkaan vähäisin heimosi valtiaista, sillä sinusta lähtee hallitsija, joka on kaitseva kansaani Israelia."

Silloin Herodes kutsui salaa tietäjät luokseen ja otti heiltä juurta jaksain selville, milloin tähti oli tullut näkyviin. Sitten hän lähetti heidät Betlehemiin. "Menkää sinne", hän sanoi, "ja ottakaa asiasta tarkka selko. Kun löydätte lapsen, niin ilmoittakaa minulle, jotta minäkin voisin tulla kumartamaan häntä." Kuninkaan sanat kuultuaan tietäjät lähtivät matkaan, ja tähti, jonka he olivat nähneet nousevan taivaalle, kulki heidän edellään. Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli, se pysähtyi siihen. Miehet näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo. He menivät taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian. Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta, avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Unessa Jumala varoitti tietäjiä palaamasta Herodeksen luo, ja niin he menivät toista tietä takaisin omaan maahansa.

Tietäjien lähdettyä Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille ja sanoi: "Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja pakene Egyptiin. Pysy siellä, kunnes käsken sinun palata. Herodes aikoo etsiä lapsen käsiinsä ja surmata hänet." Joosef heräsi unestaan, otti heti yöllä mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja lähti kulkemaan kohti Egyptiä. Siellä hän pysytteli Herodeksen kuolemaan asti. Näin kävi toteen, mitä Herra oli profeetan suulla ilmoittanut: "Egyptistä minä kutsuin poikani."

Kun Herodes huomasi, että tietäjät olivat pitäneet häntä pilkkanaan, hän raivostui. Hän antoi käskyn, että Betlehemissä ja sen lähistöllä oli surmattava kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat, sen ajan perusteella, jonka hän oli tietäjiltä saanut selville. Näin kävi toteen tämä profeetta Jeremian lausuma ennustus: Ramasta kuuluu huuto, itku ja kova valitus. Raakel itkee lapsiaan eikä lohdutuksesta huoli, sillä heitä ei enää ole.

Kun Herodes oli kuollut, Herran enkeli ilmestyi Egyptissä Joosefille unessa ja sanoi: "Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja palaa Israelin maahan. Ne, jotka halusivat surmata lapsen, ovat kuolleet."

Idästä tuli tietäjiä (magos), jotka olivat nähneet tähden. Jerusalemista itään, noin 1000 km päässä, nykyisen Irakin alueella, oli Babylon (1100 km teitä pitkin). Matka aika kesti 20 – 40 päivää, jota silloin pidettiin "lyhyenä" matkana. Silloisten ihmisten ruumiillinen kunto oli merkittävästi parempi kuin nykyajan mukavuuksiin tottuneilla. Joten yhden kuukauden matka oli lyhyt aika lähteä katsomaan jotain "merkittävää juttua". Mutta miksi he lähtivät?

Babylon oli tunnettu sivistyksestään. Siellä oli käytössä nuolenpääkirjoitus jo 3000 vuotta eKr. Sen aikainen Gilgames–eepos kertoo mm. vedenpaisumuksesta.

Babylonian lisäksi edistynyttä tähtitiedettä (astronomiaa) harjoitettiin myös Kiinassa ja Intiassa. Joku voi sotkea astronomian astrologiaan, joka ei ole tähtitiedettä vaan ennustelua esim. horoskooppien avulla.

Astronomit Babyloniassa seurasivat tarkkaan tähtitaivaan ilmiöitä (tähtien ja planeettojen liikkeitä). He tiesivät jo silloin, että vuodessa on 365 päivää + 6 tuntia. He olivat persialaiseen pappisluokkaan kuuluvia filosofeja. Heitä pidettiin todellisen uskonnon haltijoina. Kreikkalaiset filosofit, kuten Aristoteles, mainitsevat nämä maagit (magos) filosofeina.

Sanalla maagi (magos) on meidän kielenkäytössämme ainakin kolme merkitystä;

• Ylimmän tiedon ja taidon harjoittajia,

• noituuden ja taikuuden harjoittajia,

• petkuttajia ja eksyttäjiä.

Jostain syystä länsimaissa korostetaan vain näistä kahta viimeistä. Jeesuksen luo tulleet "maagit" olivat nimenomaan ja pelkästään ylimmän tiedon ja taidon harjoittajia.

Saman tähti-ilmiön, mitä Babylonialaiset maagit olivat nähneet, näkivät myös intialaiset ja kiinalaiset (Jupiter ja Saturnus kohtasivat toisensa kalojen tähtikuviossa kolme kertaa samana vuonna), mutta miksi vain Babyloniasta lähdettiin matkalle?

Vuonna 597 eKr. + 50 vuotta Babylon valloitti Juudan valtakunnan ja sieltä vietiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin kaikki viisaat ja oppineet.

2. Kun. 24:14. Nebukadnessar vei pakkosiirtolaisuuteen koko Jerusalemin, kaikki sen päälliköt ja varakkaan väen, kymmenentuhatta yhteensä, ja jokaisen sepän ja kirvesmiehen. Paikoilleen jäivät vain seudun köyhät.

Babylonialaiset olivat muutenkin kiinnostuneita filosofioista ja nyt sinne tuotiin filosofisesti kiinnostavia tyyppejä joilla oli filosofisesti kiinnostavaa tietoa.

4. Mooseksen kirjassa (4. Moos. luvut 22-24) mainitaan Bileam, Beorin poika, joka sai tehtäväkseen kirota Israel. Bileam joutui kuitenkin siunaamaan Israelin. Ennen kotiin lähtemistään Bileam lausui seuraavan ennustuksen;

4. Moos. 24:15-17. … Näin sanoo Bileam, Beorin poika, näin sanoo mies, joka näkee selvästi, näin mies, joka kuulee Jumalan puhuvan, joka saa tietonsa Korkeimmalta, mies, joka maahan kaatuneena, avoimin silmin, saa katsella Kaikkivaltiaan näkyjä: Minä näen tämän (Hänet), mutta se ei tapahdu vielä, minä katselen tätä, mutta se ei vielä ole lähellä. Tähti nousee Jaakobin keskeltä, valtiaan sauva Israelista.

Edellinen suomalainen raamatunkäännös säilytti vielä tekstin alkuperäisen merkityksen siitä, kenet Bileam näki. Juutalaiset rabbit ovat kautta aikojen olleet sitä mieltä, että tämä maininta "hänestä" tarkoittaa Messiasta.

Kun vuonna 1967 Jordaniassa tehtiin kaivauksia, löytyi tieto tästä samasta Bileamista Raamatun ulkopuolisesta lähteestä DeirAllan –piirtokirjoituksesta. Siinä Bileam Beorin poika tunnetaan samalla nimellä kuin Raamatussa. Bileam oli laajalti tunnettu ja kunnioitettu henkilö omana aikanaan.

Kun Kyyros sitten myöhemmin (70 vuoden jälkeen) antoi luvan palata takaisin Juudeaan, kaikki eivät palanneet. Ne, jotka palasivat, on mainittu. Babyloniin jäi juutalainen tieto, -usko ja -filosofia.

Roomalaiset historioitsijat Tacitus ja Suetonius ovat kertoneet, että Jeesuksen syntymän aikaan liikkui odotuksia, että Juudeasta tulee maailman herra. Tämän "huhun" tiesi myös Herodes ja siksikin hän suhtautui vakavasti tietäjien ilmoitukseen.

Sipparin tornin savitaulujen nuolenpääteksteissä kerrotaan, että vuonna 7 eKr. tapahtuu tähti-ilmiö.

Saturnus ja Jupiter kohtaavat huhti-toukokuussa siten, että ne menevät osittain päällekkäin. Heinä-elokuussa ne menevät kokonaan päällekkäin ja vielä myöhemmin syksyllä kolmannen kerran osittain päällekkäin.

Joku voisi ajatella, että on liian suuri sattuma sille, että Jeesus olisi syntynyt juuri tämän tähti-ilmiön aikana. Ajatellaan asiaa syvemmin. Eikö Hän, joka on luonut sekä ajan että maailmankaikkeuden tähtineen, voisi järjestää tällaista "pikkuasiaa".

Babyloniassa ajateltiin, että Jupiter edusti babylonialaista pääjumalaa, Saturnus edusti juutalaisia ja kalojen tähtikuvio nykyisin Palestiinaksi kutsuttua aluetta.

"Jaakobista nousee tähti" – siksi maagit, tähtitieteen ammattilaiset lähtivät matkalle – ottamaan selvää. Ja koska kyseessä oli arvostettujen henkilöiden matka, heillä oli suuri seurue ja turvasaattue mukanaan.

Kun maagit tulivat Jerusalemiin, Herodes otti heiltä tarkkaan selville, milloin tähti oli ilmestynyt. Mikäli ajatellaan, että maagit lähtivät matkalle vasta tähtien kolmannen kohtaamisen jälkeen, ja heidän noin kuukauden matka-aikansa, he tulivat Jerusalemiin ehkä vuoden kuluttua Jeesuksen syntymästä. Herodes tapatti poikalapset kaksivuotiaisiin asti ollakseen varma vallantavoittelijan kuolemasta.

Puhakka ei sitä maininnut, mutta katolisen kirkon nettisivuilta löytyy kertomus siitä, miten Johannes Kastaja pelastui tältä asuinalueensa lapsimurhalta. Johanneksen ja Jeesuksen ikäerohan oli noin puoli vuotta.

Perimätiedon mukaan Johannes Kastajan äiti Elisabeth, pakeni lapsensa kanssa erämaahan ja Johannes Kastajan isä Sakarias surmattiin, kun hän ei suostunut kertomaan sotilaille lapsensa olinpaikkaa.

Entäs se tähti, joka johdatti tietäjät Jerusalemista Betlehemiin? Puhakan mukaan se oli enkeli (Jumalan toimintaa / Jumalan lähettiläs).

Sanoma Jeesuksesta Kristuksesta on kiinnitetty pysyvällä tavalla jopa tähtiin.

Myös Egyptin matkasta on uskomattoman paljon tietoa. (Mutta luennointiajan lyhyys!) Vuoden päästä tämä sama luentokokonaisuus tulee Radio Deistä laajempana ja täydennettynä. Kuunnelkaa silloin.

Nämäkään Raamatussa kerrotut asiat, joista tässäkin on puhuttu, eivät perustu satuihin ja tarinoihin, vaan tutkittuun tietoon ja luotettaviin todisteisiin. Näitä asioita saa epäillä – mutta älä jää epäilemään, vaan ota selvää.

Sitten mennään joulun ydinkysymykseen. Se kerrottiin meille paimenten kedolla. Joulusanoman ydin on seuraava; Teille on syntynyt Vapahtaja. Keille on syntynyt???? – "Teille, jotka olette kelpaamattomia, teille jotka olette sosiaalinen "saasta", teille jotka olette juridinen poikkeama – koska te olette te" (suora lainaus Puhakalta). Juuri teidät on kutsuttu Jeesuksen luo katsomaan Häntä. Vapahtaja pelastaa kansansa sen synneistä.

Luuk. 5:31-32. Jeesus vastasi heille: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä, jotta he kääntyisivät."

Paimenista seuraavina olivat köyhät maalaiset. Siksi paimenet uskalsivat tulla seimen ääreen. Vaikka Daavidin suku olikin kuninkaallinen, se ei ollut sosiaaliselta asemaltaan korkea.

Tämä joulun sanoma kestää ajan, tiedon, tutkimuksen, pilkan, yms. Me saamme olla varmoja, että ajassa ja paikassa on syntynyt Vapahtaja. Tästä on luotettavaa tietoa paljon enemmän kuin esim. yhdestäkään Rooman keisarista.

Yhteenveto Puhakan luennoista ”Mistä Joulu on tehty”

Rukous

Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus. Kiitos että synnyit ihmiseksi ja ristinkuolemallasi lunastit meidät synnin orjuudesta kuin myös maailman ja paholaisen vallasta. Sinä olet voittaja.

Kiinnitä katseemme ja mielemme Sinuun ja ylistämään Sinua ja sinun tekojasi.

Miksi me voivottelisimme maailman pahuutta, Sinä olet voittanut maailman. Muuta Sinä meidän valituksemme ylistysvirreksi. Ja miksi me puhuisimme pahaa lähimmäisistämme, vaikka se olisi tottakin ja näin kiroaisimme heitä. Opeta Sinä meitä siunaamaan lähimmäistämme.

Herramme ja Jumalamme, tuothan kuitenkin itse näkyviin kaikki väärinkäytökset ja synnit, myös meidän omat syntimme. Älä anna niiden jäädä piiloon. Herra, Sinun tehtäväsi on rangaista pahaa, ei meidän.

Kiitos Puhakan luennoista ja kaikesta siitä tiedosta, jota olet meille hänenkin kauttaan antanut. Haluamme myös kiittää jokaisesta seurakuntamme papista ja kanttorista sekä siunata heitä. Kiitos läsnäolostasi tässäkin kokoontumisessa. Aamen.

Alustus

Joku mainitsi minulle, että ei hän saanut Puhakan luennoilta paljoakaan, kun ne olivat pelkkää historian luentoa. Joku taas tuntui saavan.

Puhakka korosti useampaakin kertaan, että näiden luentojen jälkeen meidän joulumme on riisuttu "koristeista". Miten kävi, yllättikö joku asia? Ja pitääkö jotain asiaa vielä "sulatella"?

Joulun ydinasia kerrottiin meille paimenten kedolla. Joulusanoman ydin on seuraava; Teille on syntynyt Vapahtaja. Keille on syntynyt? – "Teille, jotka ette kelpaa, teille jotka olette sosiaalisesti epäilyttäviä. Juuri teidät on kutsuttu Jeesuksen luo katsomaan Häntä. Vapahtaja pelastaa kansansa sen synneistä.

Luuk. 5:31-32. Jeesus vastasi heille: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä, jotta he kääntyisivät."

Onneksi joulun sanoma koskee myös jokaista muutakin, jolle sanoma omien syntiensä sovituksesta kelpaa.

1. Kor. 1:18-31 (joitakin kohtia). Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. …

Ajatelkaa, veljet, mitä te olitte, kun teidät kutsuttiin: teissä ei ollut monta ihmisten mielestä viisasta, ei monta vaikutusvaltaista, ei monta jalosukuista. …

Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin. (Pysähdytään hetkeksi)

Olen itse huomannut joskus ajattelevani, että onneksi en ole niin kuin tuo, joka ei tunnu pääsevän omista synneistään eroon. – (Jatketaan 1. Kor. 1:18-31 tekstiä;)

Näin ei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan edessä.

"Onneksi en ole niin kuin tuo …" Onko se minun omaa ansiotani, jos olen välttynyt niiltä synneiltä, joihin lähimmäiseni on sortunut – ei ole. Se on kylläkin oma syyni, että olen syyllistynyt suureen ylpeyteen ja lähimmäiseni halveksimiseen. (1. Kor. 1:18-31 jatkuu)

Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi. Näin toteutuu kirjoitus: "Joka ylpeilee, ylpeilköön Herrasta."

Joku Vihdin papeista sanoisi; "auts".

Puhakka puhui paljonkin siitä yhteisöllisyydestä, joka Jeesuksen aikana oli voimissaan – yhteisöllisyydestä, joka meidän suomalaistenkin olisi hyvä löytää uudelleen.

Joulun sanoma kestää ajan, tiedon, tutkimuksen, pilkan, yms. Me saamme olla varmoja, että ajassa ja paikassa on meille syntynyt Vapahtaja.