Tämä alustus on laajennettu versio alfa-kurssilla pidetystä luennosta.
Jeesus on elänyt ihmisenä. Jeesuksen puheet ovat merkittäviä. Jeesus todistetusti kuoli ristillä ja nousi kuolleista. Mutta kuka Jeesus todella on? Oliko hän
Jokainen vakavasti otettava historian tutkija myöntää Jeesuksen olleen olemassa.
Jos Jeesuksen historiallisuus kielletään, olisi kaikkia Jeesuksen ajan ja sitä edeltävän ajan henkilöitä pidettävä satuolentoina, sillä heistä on säilynyt vähemmän tietoa kuin Jeesuksesta.
Mutta kuka Jeesus todella on, siihen on jokaisen ihmisen otettava itse kantaa. Se, ettei ota kantaa, on itse asiassa kielteinen kannanotto.
Tässä alustuksessa käsitellään Jeesukseen tutustumista lähinnä tietoon perustuen. Se, että tietää jotain toisesta henkilöstä, ei vielä tarkoita sitä, että tuntisi tämän. Esim. tiedän Suomen presidentin olevan olemassa mutta en tunne häntä tarkemmin. Ja vielä tärkeämpää, esim. linnan juhliin pääsemiselle, on se että presidentin pitäisi tuntea minut. Sama se on Jeesuksenkin kanssa. Tiedollinen tuntemus ei riitä. Vasta molemminpuolisessa kanssakäymisessä alkaa tuntea toista jolloin voi syntyä myös luottamussuhde toiseen.
Jumala kyllä haluaa olla kanssakäymisissä meidän kanssamme – mutta haluammeko me?
Johannes, yksi Jeesuksen opetuslapsista, eli monta vuotta Jeesuksen kanssa ja kuunteli hänen opetuksiaan. Lisäksi Johannes oli Jeesuksen luona, kun tämä ristiinnaulittiin. Johannes kertoo Jeesuksen sanoneen mm. seuraavaa:
Joh. 14:23. Jeesus vastasi (opetuslapsille): "Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani. Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen.
Tämä on yhtäpitävä Vanhan testamentin kanssa, jossa sanotaan:
Jes. 57:15. Korkea ja Ylhäinen, hän, joka pysyy ikuisesti, jonka nimi on Pyhä, sanoo näin: - Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä, mutta asun myös murtuneiden ja nöyrien luona. Minä virvoitan murtuneiden hengen ja herätän eloon nöyrien sydämen.
Jos haluaa oppia tuntemaan Jeesuksen pintapuolista syvällisemmin, olisi lähdettävä elämään jokapäiväistä elämäänsä Hänen kanssaan. Jeesuksen kanssa eletään siten, että tutustutaan hänen sanaansa, Raamattuun, ja pyritään elämään sen antamien ohjeiden mukaan.
Valitettavan moni kristityn nimellä kulkevista lukee Raamatusta kuitenkin vain ne itselleen sopivat kohdat ja tietoisesti hylkää nykyiseen aikaan sopimattomana itselleen hankalat kohdat. Hän ei silloin kulje Jeesuksen Kristuksen seurassa, vaan hän on liittynyt maailman hengen seuraan.
Joku voisi sanoa, että helppohan opetuslasten oli uskoa Jeesukseen, sillä hehän kuuntelivat Häntä. Ei muuten ollut. Monet Jeesuksen opetuslapsista hylkäsivät Jeesuksen juuri hänen puheidensa takia. Hylkäsivät, vaikka olivat viettäneet Jeesuksen seurassa jo jonkin aikaa ja nähneet Jeesuksen tekemiä tekoja.
Joh. 6:61-69. Jeesus tiesi, että hänen sanansa olivat herättäneet opetuslapsissa ärtymystä, ja hän sanoi heille: "Loukkaako tämä teitä? Miten käykään, jos te näette Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän ennen oli! (Isän Jumalan luo taivaaseen) Henki yksin tekee eläväksi, lihasta ei ole mitään hyötyä. Ne sanat, jotka olen teille puhunut, ovat henki ja elämä. Teidän joukossanne on kuitenkin muutamia, jotka eivät usko." Jeesus tiesi näet alusta alkaen, ketkä eivät uskoneet ja kuka hänet kavaltaisi. (Juudas Iskariot kavalsi Jeesuksen) Hän jatkoi: "Juuri siksi sanoinkin teille, ettei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä sitä hänelle suo." (Jumala antaa meille ns. etsikkoaikoja, jolloin Hän erityisesti kutsuu meitä yhteyteensä.) Monet Jeesuksen opetuslapset vetäytyivät tämän jälkeen joukosta eivätkä enää kulkeneet hänen mukanaan. (He eivät hyväksyneet Jeesuksen puheita.) Jeesus kysyi niiltä kahdeltatoista: "Aiotteko tekin lähteä?" Simon Pietari vastasi hänelle: "Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat. Me uskomme ja tiedämme, että sinä olet Jumalan Pyhä."
Jeesus oli 100 %:sti ihminen. (Hän on myös 100 %:sti Jumala, mutta siihen asiaan palataan myöhemmin.) Jeesuksella oli ihmisen ruumis, -tunteet, -kokemukset ja –kiusaukset. Jeesus ei missään asiassa langennut syntiin. Se oli mahdollista siksi, koska Hän oli samanaikaisesti myös Jumala.
Joh. 4:6. ja siellä (Samariassa) oli Jaakobin kaivo. Matkasta uupuneena Jeesus istahti kaivolle. Oli keskipäivä, noin kuudes tunti. (Uupuneenakin Jeesus keskusteli kaivolle tulleen samarialaisen naisen kanssa. Tämän samarialaisen naisen kohtaaminen oli ilmeisesti jopa syy Jeesuksen paikalle tulemiselle, kuten Jeesus kohtasi Sakkeuksen Jerikossa; Luuk. 19:1-10.)
Matt. 4:2. Kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, hänen vihdoin tuli nälkä.
(Tätä näläntunnetta paholainen yritti käyttää hyväkseen saadakseen Jeesuksen käyttämään Jumalan voimaa pelkästään oman edun tavoitteluun. Jeesus ei langennut tähän paholaisen virittämään ansaan.)
Luuk. 19:41-42. Kun Jeesus tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, hän puhkesi itkuun sen tähden ja sanoi: "Kunpa sinäkin tänä päivänä ymmärtäisit, missä turvasi on! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi kätketty. (Jeesus ei itkenyt itsensä tähden, vaikka tiesi tulevansa kohta ristiinnaulituksi. Hän itki siksi, että tiesi etukäteen kaiken sen kauheuden, mikä Jerusalemilaisia tulisi kohtaamaan 40 vuotta myöhemmin.)
Matt. 17:17. Silloin Jeesus sanoi: "Voi tätä epäuskoista ja kieroutunutta sukupolvea! Kuinka kauan minun vielä on oltava teidän keskuudessanne? Kuinka kauan minun pitää kestää (kärsiä) teitä? Tuokaa poika tänne." (Vaikuttaa siltä, että Jeesus ”tuskastui” opetuslastensa epäuskoon. Jeesus oli vähän aikaisemmin antanut opetuslapsilleen vallan ajaa ihmisistä ulos saastaisia henkiä ja parantaa heitä;)Mark. 6:7-13. Opetuslapset yrittivät tässä tapauksessa mahdollisesti hakea kunniaa itselleen.)
Jeesus erottui muista ihmisistä puheidensa ja tekojensa vuoksi. Ulkonaisesti Jeesus ei juurikaan eronnut muista sen ajan juutalaisista miehistä.
Mutta oliko Jeesus enemmän kuin vain;
Tätä Jeesus kysyi opetuslapsiltaankin sen jälkeen, kun oli muutaman vuoden ollut heidän kanssaan.
Matt. 16:13-17. Kun Jeesus oli tullut Filippoksen Kesarean seudulle, hän kysyi opetuslapsiltaan: "Kuka Ihmisen Poika on? Mitä ihmiset hänestä sanovat?" He vastasivat: "Toisten mielestä hän on Johannes Kastaja, toisten mielestä Elia, joidenkin mielestä Jeremia tai joku muu profeetoista." "Entä te?" kysyi Jeesus. "Kuka minä teidän mielestänne olen?" Simon Pietari vastasi: "Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika." Jeesus sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri (= ihmisen oma mieli /järki), vaan minun Isäni, joka on taivaissa.
Jossakin vaiheessa, kun olemme suostuneet tutustumaan Jeesukseen paremmin, Jeesus kysyy meiltäkin, kuka Hän minun/sinun mielestäsi on.
Vastaus saadaan Raamatusta (Room. 10:17). Raamatun sana ja sanan kuuleminen on se väline, jolla Jumala ilmoittaa meille evankeliumin (= ilosanoman) Jeesuksesta Kristuksesta.
Room. 10:17. Usko (Jeesukseen Kristukseen) syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana. (Kristuksen sana on kirjoitettuna meille Raamatussa.)
Lopullinen vastaus kirkastuu etsijälle kuitenkin vasta sitten, kun hän itse lähtee elämään Jumalan sanaa elämässään todeksi. Eli lähtee viettämään arkeansa Jeesuksen kanssa eikä vain satunnaisia hetkiä elämästään.
Joh. 7:17. Joka tahtoo noudattaa hänen (Jumalan) tahtoaan, pääsee kyllä selville siitä, onko opetukseni (Jeesuksen puheet) lähtöisin Jumalasta vai puhunko omiani.
Opetuslapsilla oli Vanhan testamentin kirjoitukset, jotka kertoivat tulevasta Messiaasta (Messias = Kristus = Voideltu). He kuulivat Jeesuksen puheet ja Jeesus oli heidän keskellään – ja he uskoivat, eivät tosin kaikki. Mitä meillä on? Meilläkin on Vanhan testamentin kirjoitukset, jotka kertovat jo tulleesta Messiaasta. Mekin kuulemme Jeesuksen puheet koska ne on kirjoitettu Uuteen Testamenttiin. Ja Jeesus on meidänkin keskellämme Pyhän Hengen kautta.
Jeesus kulki maallisen elämänsä aikana opetuslastensa mukana ja opetti heitä.
Jeesus on läsnä meidän elämässämme sekä Raamattuun kirjoitetun sanansa kautta että Pyhän Hengen välityksellä ja opettaa meitä. Jeesus kyllä myös istuu Isän Jumalan oikealla puolella taivaassa, mutta nyt kuolleista ylösnousseena hän on taas vapaa ajan ja paikan rajoituksista, kuten oli vapaa ennen ihmiseksi syntymistään.
Joh. 17:3-5. Ja ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen. Minä (Jeesus) olen kirkastanut sinut (Jumalan) täällä maan päällä saattamalla päätökseen työn, jonka annoit tehdäkseni. (Jeesus rukoili tämän rukouksen Getsemanessa, jossa hänet vangittiin ristiinnaulitsemista varten.) Isä, kirkasta sinä nyt minut, ota minut luoksesi ja anna minulle se kirkkaus, joka minulla oli sinun luonasi jo ennen maailman syntyä.
Jostain syystä kukaan ei aseta Caesarin käymiä sotia kyseenalaiseksi, vaikka niistä kertova aineisto on erittäin puutteellinen verrattuna Raamattuun kirjoitettuun aineistoon ja sitä tukeviin arkeologisiin löytöihin.
Lisäksi Qumranista Israelissa löydettiin v. 1950 paikkeilla Vanhan testamentin kirjoituksia, mm. Vanhan testamentin Jesajan kirja täydellisenä. Se oli kopioitu aikaisemmin kirjoitetusta tekstistä jo ennen Kristuksen syntymää. Kun sitä verrattiin nykyaikaan säilyneeseen Jesajan kirjaan, sen sisältö ei ollut muuttunut. Tämä kertoo sen, miten kuuliaisesti ja tarkasti Raamatun tekstejä kopioitiin. Vasta nykyaikana on tullut muotiin tehdä Raamatusta ns. vapaita käännöksiä.
Raamatun ulkopuolella on sen sijaan ollut paljonkin epämääräistä kirjoittelua Jeesuksesta. Kristillisyyden alun jälkeen harhaopit ovat jatkuvasti pyrkineet vääristämään oikean opin Jeesuksesta. Tällainen harhaoppi on mm. knostilaisuus (knosis = tieto), jossa Jeesuksen inhimillisyys ja kuolema ristillä mitätöitiin. Knostilaiset eivät ymmärtäneet, miksi Jumalan piti kuolla ja siksi he kehittelivät kaikenlaisia järkeisoppeja. Esim. nykyisin esiin nostettua ns. Tuomaan evankeliumia ei ole hyväksytty Raamattuun, koska se on tällaista knostilaista harhaoppia. (Siihen, miksi Jumalan piti kuolla, palataan myöhemmin.)
1. Tim. 6:20-21. Pidä tallessa, Timoteus, se mikä on uskottu sinun haltuusi! Torju jumalattomat tyhjät puheet ja vastaväitteet, joita tiedon nimellä kulkeva valhetieto keksii. Muutamat ovat ryhtyneet sen tunnustajiksi ja ovat eksyneet pois uskosta. Armo teille!
Uskontunnustukset ovat syntyneet harhaoppeja vastaan. Uskontunnustuksiin on kiteytetty oikea kristillinen usko.
Vanha Testamentti on ollut koottuna jo paljon ennen Kristuksen syntymää. Uusi testamentti koottiin nykyiseen muotoonsa vuosina 150-215. Perusteena hyväksymiselle oli se, että kirjoituksen piti olla Jeesuksen opetuslasten ajalta, heidän tai heidän seurassaan olleiden henkilöiden kirjoittamia sekä seurakunnissa jo yleisesti käytössä. Knostilaisten kehitelmät jätettiin ulkopuolelle.
Jeesus käytti useassa yhteydessä itsestään Jumalan nimeä ”Minä olen.” Tämä Jumalan nimi ”Minä olen”, JHVH eli Jahve, esiintyy Raamatussa lähes 7000 kertaa. Useimmiten Jahve on käännetty meidän Raamattuumme kiertoilmaisulla Herra. Juutalaiset lainopettajat karttoivat Jumalan nimen lausumista ja siksi he sanoivat esim. ”Se Ylistetty”, kun he tulivat lukiessaan Jumalan nimen kohdalle.
2. Moos. 3:13-14. Mooses sanoi Jumalalle: "Kun minä menen israelilaisten luo ja sanon heille, että heidän isiensä Jumala on lähettänyt minut heidän luokseen, he kysyvät minulta: 'Mikä on hänen nimensä?' Mitä minä heille silloin sanon?" Jumala sanoi Moosekselle: "Minä olen se joka olen." Hän sanoi vielä: "Näin sinun tulee sanoa israelilaisille: 'Minä-olen on lähettänyt minut teidän luoksenne.'"
Jeesuksen puheet herättivät lainopettajissa ja fariseuksissa vihaa, koska Jeesus teki itsestään Jumalan.
Joh. 5:18. Tämä vain lisäsi juutalaisten halua ottaa Jeesus hengiltä. Hänhän ei ainoastaan rikkonut sapattikäskyä, vaan vieläpä sanoi Jumalaa omaksi isäkseen ja teki siten itsestään Jumalan vertaisen.
Joh. 10:33. Juutalaiset vastasivat: "Emme me sinua minkään hyvän teon tähden kivitä, vaan jumalanpilkan tähden. Sinä teet itsesi Jumalaksi, vaikka olet ihminen."
Joh. 8:12. Jeesus puhui taas kansalle ja sanoi:
Joh. 12:46. Minä (Jeesus) olen valo ja olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen. (Usko Jeesukseen siirtää ihmisen pimeydestä, eli pahuuden valtakunnasta, Jumalan valtakunnan kansalaiseksi.)
Joh. 11:25-26. Jeesus sanoi:
Lisäksi Jeesus kumosi tämän, sillä hän ilmoitti olevansa ainoa tie. Eikä meidän tarvitse kiivetä minnekään omin ponnistuksin, sillä Jumala on jo tuonut pelastuksen ja Pelastajan aivan meidän viereemme, käden ulottuville. Meidän on ainoastaan otettava Pelastaja vastaan tässä ja nyt. Joka lähtee kiipeämään, vain etääntyy Jeesuksen tarjoamasta pelastuksesta.
Jos joku nykyisin alkaisi väittää olevansa ylösnousemus ja elämä, häntä pidettäisiin hulluna. Mikä sitten teki Jeesuksesta sellaisen, että häneen uskottiin? Se, että hän todellakin herätti ihmisiä kuolleista. Hän heräsi myös itse kuolleista. Hän todisti teoillaan puheensa oikeaksi.
Jeesus antoi myös syntejä anteeksi. Muut sen ajan opettajat eivät tehneet niin, koska syntien anteeksiantaminen on ainoastaan Jumalan vallassa. Tämä ilmenee mm. Markuksen evankeliumista (Mark. 2:5-12). Markus kirjoitti evankeliumiinsa Pietarin silminnäkijätodistuksen. Markus itse oli vasta nuorukainen, kun hän oli Jeesuksen seurassa.
Mark. 2:5-12. … Jeesus … sanoi halvaantuneelle: "Poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi." Mutta siellä istui myös muutamia lainopettajia, ja he sanoivat itsekseen: "Miten hän tuolla tavalla puhuu? Hän herjaa Jumalaa. Kuka muu kuin Jumala voi antaa syntejä anteeksi?" Jeesus tunsi heti hengessään, mitä he ajattelivat, ja sanoi heille: "Kuinka te tuollaista ajattelette? Kumpi on helpompaa, sanoa halvaantuneelle: 'Sinun syntisi annetaan anteeksi', vai sanoa: 'Nouse, ota vuoteesi ja kävele'? Mutta jotta te tietäisitte, että Ihmisen Pojalla on valta antaa maan päällä syntejä anteeksi" - hän puhui nyt halvaantuneelle - "nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi." Silloin mies heti nousi, otti vuoteensa ja käveli pois kaikkien nähden. Kaikki olivat tästä hämmästyksissään, ylistivät Jumalaa ja sanoivat: "Tällaista emme ole ikinä nähneet."
Jeesus käytti itsestään nimitystä ”Ihmisen Poika”. Vanhan testamentin profeetta Daniel puhui ”Ihmisen Pojasta” ja juutalaiset lainopettajat pitivät sitä Messiaan eli Kristuksen nimenä. (Messias = Kristus = Voideltu) Miksi lainopettajat eivät sitten uskoneet, että Jeesus on heidän odottamansa Messias? Koska he odottivat sotapäällikkö-messiasta, sellaista joka vapauttaisi heidät Rooman vallan alta, ja Jeesus ei suostunut siihen.
Liian usein mekin petymme Jeesukseen Kristukseen, mikäli Hän ei suostu tekemään asioita meidän tahtomallamme tavalla. Emme tajua, että silloin olemme yrittäneet käskeä Jumalaa ikään kuin Hän olisi meidän juoksupoikamme. Englantilainen kirjailija C. S. Lewis, joka eli pitkään ateistina, kirjoittaa seuraavasti; ”Jos joku, joka on pelkkä ihminen, puhuu sellaista kuin Jeesus, hän ei ole mikään suuri opettaja.” Mitä vaihtoehtoja Jeesus meille puheidensa perusteella jättää? Oikeastaan vain kaksi: Hän joko on mielenvikainen, tai sitten todellakin se, joka sanoo olevansa.
Löytyykö Jeesuksen väitteille todisteita?
Jokainen, joka lähtee lukemaan Raamattua, joutuu miettimään, kuka Jeesus todella on?
Kristitty, joka ei lue Raamattua tai lukee sitä valikoidusti eikä käy sellaisessa Jumalan sanan kuulossa joka on uskollinen Raamatun sanalle, omaksuu virheellisen kuvan Jumalasta. Kun hän sitten pettyy siihen heikkoon jumalaan, jonka on itse itselleen tehnyt, hänellä on suuri vaara hylätä kristillisyys. Hänestä tulee helposti välinpitämätön tai jopa kristillisyyttä vastustava ateisti.
Sen sijaan ateistista, joka lähtee rehellisesti tutustumaan Jumalan sanaan, Raamattuun, tulee tunnustava kristitty.
Kyllä, Jeesuksen väitteille löytyy todisteita.
Jeesuksen omat puheet ja teot. Niitä on käsitelty edellä.
Jeesus täytti Vanhan testamentin ennustukset, ne joita hänestä oli kirjoitettu. Otan tästä pari esimerkkiä:
1. Moos. 1:1. Alussa Jumala loi taivaan ja maan. (BE-REESHIIT BAARAA ELOOHIIM EET HA- SHSHAAMAJIM VE-EET HAA-AARETS. Tekstiasu on otettu kirjasta ”Raamattua alkukielellä”. Teksti on kirjoitettu siten kuin se hepreankielessä lausutaan.)
Vanhan testamentin profeetta Jesaja kirjoitti ennakkoon Jeesuksen ristinkuolemasta (Jes. 53:2-12). Kaiken tämän, mitä Jesaja ilmoitti, Jeesus toteutti kuolemalla ristillä. Tämäkin kohta on kirjoitettu Raamattuun ikään kuin silminnäkijän todistuksena, mutta 700 vuotta ennen sen tapahtumista.
Jes. 53:2-12. Hän kasvoi Herran edessä kuin vähäinen verso, kuin vesa kuivasta maasta. Ei hänellä ollut vartta, ei kauneutta (oppiarvoa, titteliä), jota olisimme ihaillen katselleet, ei hahmoa, johon olisimme mieltyneet. Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois. Halveksittu hän oli, me emme häntä minään pitäneet. Ja kuitenkin: hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme. Omista teoistaan me uskoimme hänen kärsivän rangaistusta, luulimme Jumalan häntä niistä lyövän ja kurittavan, vaikka meidän rikkomuksemme olivat (ovat) hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet. Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat, jokainen meistä kääntyi omalle tielleen. Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen. Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen, ei hän suutansa avannut. Kuin karitsa, jota teuraaksi viedään, niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, ei hänkään suutansa avannut. Hänet vangittiin, tuomittiin ja vietiin pois (ilman tutkintoa, ilman tuomiota hänet vietiin pois) - kuka hänen kansastaan siitä välitti? Hänet syöstiin pois elävien maasta, hänet lyötiin hengiltä kansansa rikkomusten tähden. Hänet oli määrä haudata jumalattomien joukkoon. Rikkaan haudassa hän sai leposijansa. Koskaan hän ei ollut harjoittanut vääryyttä, eikä petos ollut noussut hänen huulilleen. Herra näki hyväksi, että hänet ruhjottiin, että hänet lävistettiin. Mutta kun hän antoi itsensä sovitusuhriksi (Mutta jos sinä panet hänen sielunsa sovitusuhriksi), hän saa nähdä sukunsa jatkuvan, hän elää kauan, ja Herran tahto täyttyy hänen kauttaan. Ahdistuksensa jälkeen hän näkee valon, ja Jumalan tunteminen ravitsee hänet. Minun vanhurskas palvelijani tekee vanhurskaiksi monet, heidän pahat tekonsa hän kantaa. Minä annan hänelle paikan suurten joukossa, hän saa jakaa saalista mahtavien kanssa, koska hän antoi itsensä kuolemalle alttiiksi ja hänet luettiin rikollisten joukkoon. Hän otti kantaakseen monien synnit, hän pyysi pahantekijöilleen armoa.Jeesuksen ylösnousemusta on yritetty mitätöidä monella tavalla, siinä kuitenkaan onnistumatta.
Jeesuksen ylösnousemukseen ei uskota lähinnä kahdesta syystä:
Muiden, nykyäänkin elävien kristittyjen todistus – Jeesus elää.
Jeesuksen vaikutus tässä ja nyt.
Minä itse uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.
Uskoni perustuu siihen, mitä olen lukenut (opiskellut) Raamatusta, siihen mitä tiedän arkeologiasta, siihen mitä tiedän ihmiskunnan historiasta, niihin havaintoihin mitä tiede on löytänyt (kun siitä jättää darvinistisen filosofian oletukset pois), siihen mitä muut uudestisyntyneet kristityt ovat minulle kertoneet ja omaan kokemusperäiseen tietooni Pyhästä Jumalasta ja hänen rakkaudestaan minuakin kohtaan.