Onko Jeesus Kaveri?

Miten sana ”kaveri” määritellään? Jonkun mukaan kaveri on tyyppi jonka luona saatat käydä kahvilla. Toinen toteaa, että hänellä on paljon kavereita mutta vähän ystäviä. Kaikki ystävät ovat kyllä kavereita mutta kaikki kaverit eivät ole ystäviä. Kaveruus ja ystävyys ovat eri asioita.

Wikipedian mukaan ystävyydessä esiintyy seuraavia käyttäytymistapoja:

• epäitsekäs toiminta toisen auttamiseksi, (kaveruudessa autetaan jos se sopii omaan aikatauluun)

• sympatia ja empatia, (kaveria kohtaan todennäköisesti vain sympatiaa)

• rehellisyys ja luottamus, (kaveerata voi ilman että luottaa toiseen)

• keskinäinen ymmärrys ja myötätunto, (keskinäinen ymmärrys tulee vasta pidemmän yhdessä vietetyn ajan kanssa)

• toisen seurasta nauttiminen ja myönteinen vastavuoroisuus, (kaveri tulee päiväkäynnille, ystävä yökylään)

• mahdollisuus olla oma itsensä, ilmaista tunteitaan ja tehdä virheitä ilman tuomitsemisen pelkoa. (kaveriin säilyy tietty varauksellisuus.)

Jos Jeesuskin on ihmiselle vain sellainen kaveri, jonka luona pistäydytään silloin tällöin, on sellaisessa menettelytavassa ainakin seuraavat vaarat.

• Se Jeesus, jonka luona me pistäydymme, ei ehkä olekaan Raamatun Jeesus Kristus vaan meidän itse itsellemme, omaan korvasyyhyymme valitsema. Vanha luontomme viihtyy mielellään sellaisen kristuksen seurassa (2. Kor. 11:4).

2. Kor. 11:4. Jos joku tulee luoksenne ja julistaa toista Jeesusta kuin me (Paavali Raamatussa) olemme julistaneet, jos te saatte jonkin toisen hengen kuin sen, jonka olette jo saaneet, tai toisen evankeliumin kuin sen, jonka olette jo ottaneet vastaan, niin sellaista te kyllä hyvin siedätte.

• Jos emme halua ystävystyä Raamatun Jeesuksen kanssa, pidämme Hänet etäisenä. Silloin, viimeisellä tuomiolla Jeesus voi mahdollisesti todeta, että; kyllähän jotkut minun luonani kävivät joskus pistäytymässä juttelemassa niitä näitä mutta he eivät koskaan jääneet pidemmäksi aikaa, niin että olisimme voineet tutustua toisiimme, joten minä en tunne heitä (Matt. 7:21-23).

Matt. 7:21-23. "Ei jokainen, joka sanoo minulle (Jeesukselle): 'Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon. Monet sanovat minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.' Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: 'En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!'

Jumala on PYHÄ. Jumalaa voi lähestyä ainoastaan Jumalan itsensä asettamalla ehdolla. Se ehto on Jeesuksen Kristuksen sovintoveren hyväksyminen omien syntien sovituksena (Joh. 3:16, 1. Joh. 1:8-9). Joku yrittää kiertää tämän ehdon huomauttamalla, että entäs ne, jotka eivät ole ikinä kuulleet Jeesuksesta? Tällaisen huomautuksen esittäjä ei ole ymmärtänyt, että hän itse on kuullut Jeesuksesta eikä niin ollen voi kiemurrella irti tästä Jumalan asettamasta ehdosta. Jeesus Jumalan ainosyntyisenä Poikana ei ole pelkästään ihmisten kaveri, sillä me emme ole Hänen kanssaan tasavertaisia. Kuitenkin Jeesusta pelkästään kaverinaan pitävä voi olla pelastunut, mikäli hän turvautuu Jeesuksen sovintovereen.

Joh. 3:16. Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.

1. Joh. 1:8-9. Jos väitämme, ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme eikä totuus ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

Tietyin, Jumalan itsensä antamin edellytyksin, Jeesuksesta Kristuksesta (Jumalasta) voi tulla ystävä (Joh. 15:14-17).

• Jos pyrimme tuntemaan Jumalan tahdon ja pyrimme myös tekemään sen. Jumalan tahto on kerrottuna meille Raamatussa. Jumala on antanut Pyhän Henkensä meille avuksi tahtonsa toteuttamiseksi (Ef. 3:16-21).

• Jos sallimme Pyhän Hengen tuottaa meissä Hengen hedelmää. Tämä tosin edellyttää oman vanhan luontomme pitämistä Jeesuksen kanssa ristiinnaulittuna (Gal. 5:16, Gal. 5:22-25).

Joh. 15:14-17. Te olette ystäviäni, kun teette sen minkä käsken teidän tehdä. En sano teitä enää palvelijoiksi, sillä palvelija ei tunne isäntänsä aikeita. Minä (Jeesus) sanon teitä ystävikseni, olenhan saattanut teidän tietoonne kaiken, minkä olen Isältäni kuullut. Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää joka pysyy. Kun niin teette, Isä antaa teille kaiken, mitä minun nimessäni häneltä pyydätte. Tämän käskyn minä teille annan: rakastakaa toisianne.

Ef. 3:16-21. Rukoilen, että hän sanomattomassa kirkkaudessaan hengellään vahvistaisi ja voimistaisi teidän sisäistä olemustanne. Näin Kristus asuu teidän sydämissänne, kun te uskotte, ja rakkaus on elämänne perustus ja kasvupohja. Silloin te kykenette yhdessä kaikkien pyhien kanssa käsittämään kaiken leveyden, pituuden, korkeuden ja syvyyden, ja voitte tajuta Kristuksen rakkauden, joka ylittää kaiken tiedon. Niin Jumalan koko täyteys valtaa teidät. Jumalalle, joka meissä vaikuttavalla voimallaan kykenee tekemään monin verroin enemmän kuin osaamme pyytää tai edes ajatella, olkoon ylistys seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja ikuisesti. Aamen.

Gal. 5:16. Tarkoitan tätä: antakaa Hengen ohjata elämäänne, niin ette toteuta lihanne, oman itsekkään luontonne haluja.

Gal. 5:22-25. Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Näitä vastaan ei ole laki. Ne, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen omia, ovat ristiinnaulinneet vanhan luontonsa himoineen ja haluineen. Jos me elämme Hengen varassa, meidän on myös seurattava Hengen johdatusta.

Ystävyyden aloittaja ja toteuttaja on aina Jumala, emme me (Joh. 15:16). Jumala ei koskaan ystävysty meidän vanhan luontomme kanssa, sillä se on sodassa Jumalaa vastaan (Room. 8:7-8). Siksi meidän vanha luontomme on käsitelty Jeesuksen ristillä. Siellä sen tulisi pysyäkin. Vanhan luontomme vuoksi me emme koskaan elämämme aikana voi ohittaa ristiä siitäkään huolimatta, että jokainen aito Jumalan lapsi on uudestisyntynyt ja saanut Jumalan Pyhän Hengen. Vasta silloin kun Jumala kutsuu meitä ystävikseen, me olemme Hänen ystäviään.

Joh. 15:15-16. En sano teitä enää palvelijoiksi, sillä palvelija ei tunne isäntänsä aikeita. Minä sanon teitä ystävikseni, olenhan saattanut teidän tietoonne kaiken, minkä olen Isältäni kuullut. Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, …

Room. 8:7-8. Lihan (vanha luonto) pyrkimykset sotivat Jumalaa vastaan, sillä ne eivät alistu Jumalan lakiin eivätkä voikaan alistua. Ne, jotka elävät turmeltuneen luontonsa mukaisesti, eivät voi olla Jumalalle mieleen.

Samoilla edellytyksillä kuin olemme Jeesuksen ystäviä, me olemme myös Jeesuksen Kristuksen sisaria ja veljiä (Matt. 12:47-50, Joh. 20:17).

Matt. 12:47-50. Joku tuli sanomaan Jeesukselle: "Äitisi ja veljesi ovat tuolla ulkona ja haluavat puhua kanssasi." Mutta Jeesus vastasi sanantuojalle: "Kuka on äitini? Ketkä ovat veljiäni?" Hän osoitti kädellään opetuslapsiaan ja sanoi: "Katso, tässä ovat minun äitini ja veljeni. Jokainen, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini."

Joh. 20:17. Jeesus sanoi (Magdalan Marialle): "Älä koske (takerru) minuun. Minä en vielä ole noussut Isän luo. Mene sinä viemään sanaa veljilleni ja sano heille, että minä nousen oman Isäni ja teidän Isänne luo, oman Jumalani ja teidän Jumalanne luo."

Ystävyytemme Jumalaa kohtaan tulee näkyviin siinä, miten me suhtaudumme toisiin ihmisiin (Sananl. 27:19, Gal. 5:6, 13). Aito rakkaus lähimmäistä kohtaan on aina Jumalan vaikuttamaa Hengen hedelmää, ei omien ponnistelujen tai vanhan luontomme tuotosta (Gal. 5:22). Sen saa aikaan Pyhä Henki, jos me vain sen sallimme (1. Joh. 4:19). Aito rakkaus, kuten aito uskokaan ei ole itsestä lähtöisin vaan Jumalan antamaa ja vaikuttamaa (Ef. 2:8-10).

Sananl. 27:19 ed.käännös. Niinkuin kasvot kuvastuvat vedessä, niin ihmisen sydän toisessa ihmisessä.

Gal. 5:6. Kristuksessa Jeesuksessa on yhdentekevää, onko ihminen ympärileikattu vai ei. Ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko.

Gal. 5:13. Teidät on kutsuttu vapauteen, veljet. Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen, vaan rakastakaa ja palvelkaa toisianne.

Gal. 5:22. Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, …

Room. 12:3. Sen armon perusteella, joka minulle on annettu, sanon teille jokaiselle: älkää ajatelko itsestänne liikoja, enempää kuin on aihetta ajatella, vaan pitäkää ajatuksenne kohtuuden rajoissa, kukin sen uskon määrän mukaan, jonka Jumala on hänelle antanut.

1. Joh. 4:19. Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä.

Ef. 2:8-10. Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin (ihmistyö), jottei kukaan voisi ylpeillä. Mekin olemme Jumalan tekoa (Jumalan valmistamia), luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut.

Nykyisin on yleistynyt sellainen harha, että Jumalaa pidetään pelkästään hyvänä ja armahtavana, ikään kuin Jumala ei olisikaan myös Pyhä ja Tuomari. Jumala ei koskaan vihaa syntistä ihmistä, jonka Hän haluaa pelastaa. Hän vihaa syntiä. Jumala joutuu pyhyydessään kuitenkin tuomitsemaan jokaisen sellaisen ihmisen, joka ei halua kääntyä Jeesuksen Kristuksen puoleen ja tehdä parannusta syntielämästään.

Gal. 6:7-10. Älkää pettäkö itseänne (myöskään luulotellulla Jumalan kaveruudella)! Jumala ei salli itseään pilkattavan. Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. Joka kylvää siemenen itsekkyyden peltoon, korjaa siitä satona tuhon, mutta se, joka kylvää Hengen peltoon, korjaa siitä satona ikuisen elämän. Meidän ei pidä väsyä tekemään hyvää, sillä jos emme hellitä, saamme aikanaan korjata sadon. Kun meillä vielä on aikaa, meidän on siis tehtävä hyvää kaikille, mutta varsinkin niille, joita usko yhdistää meihin.

Kerrataan vielä ystävyydessä esiintyviä käyttäytymistapoja.

Epäitsekäs toiminta toisen auttamiseksi. Ystävyys Jeesusta kohtaan tulee näkyviin vähäisimpien auttamisena. Jos voimme tehdä hyvää, emme jätä sitä tekemättä (Matt. 25:40, 45).

Matt. 25:40, 45. Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.' … 'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.'

Sympatia ja empatia. Vain jumala voi antaa meille oikean ”agape”-rakkauden vähäisimpiä veljiämme kohtaan (1. Joh. 4:19, Luuk. 6:32-35, 1. Joh. 3:17).

1. Joh. 4:19. Me rakastamme (agape), koska Jumala on ensin rakastanut (agape) meitä.

Luuk. 6:32-35. Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, mitä kiitettävää siinä on? Syntisetkin rakastavat niitä, joilta itse saavat rakkautta.Jos te teette hyvää niille, jotka tekevät hyvää teille, mitä kiitettävää siinä on? Syntisetkin tekevät niin. Ja jos te lainaatte niille, joiden uskotte maksavan takaisin, mitä kiitettävää siinä on? Syntisetkin lainaavat toisilleen, kun tietävät saavansa takaisin saman verran. Ei, rakastakaa vihamiehiänne, tehkää hyvää ja lainatkaa, vaikka ette uskoisikaan saavanne takaisin. Silloin teidän palkkanne on suuri ja te olette Korkeimman lapsia, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille.

1. Joh. 3:17. Jos joku, jonka toimeentulo on turvattu, näkee veljensä kärsivän puutetta mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus voisi pysyä hänessä?

Rehellisyys ja luottamus. Asetanko täyden luottamukseni Jumalaan vai rahaan? Jos huomaan asettavani rahaan, menenkö asian kanssa Jumalan eteen ja pyydänkö Häntä tekemään sille asialle jotain?

1. Tim. 6:6. Suuri rikkauden lähde usko kyllä onkin, kun tyydymme siihen mitä meillä on.

Keskinäinen ymmärrys ja myötätunto. Tutustunko minä Jumalan sanaan, Raamattuun ja sitä kautta itseensä Jeesukseen Kristukseen? Mitä minulle merkitsee se, että Jeesuksen piti kärsiä kuolema ja joutua Isän Jumalan hylkäämäksi, että minä voisin välttyä niiltä.

Toisen seurasta nauttiminen ja myönteinen vastavuoroisuus. Olenko minä jättänyt väliin seurakunnan kokoukset, niin kuin joillakin on tapana (Hepr. 10:25)?

Hepr. 10:25. Me emme saa lyödä laimin seurakuntamme yhteisiä kokouksia, niin kuin muutamilla on tapana, vaan meidän tulee rohkaista toisiamme, sitä enemmän mitä lähempänä näette Herran päivän olevan.

Mahdollisuus olla oma itsensä, ilmaista tunteitaan ja tehdä virheitä ilman tuomitsemisen pelkoa. Jeesus Kristus haluaa johdattaa meidät oikeaan vapauteen (Gal. 5:1). Jos me pidämme Jumalaa vain tuomarina, emme ole vielä antaneet Pyhän Hengen kirkastaa meille Jumalan lapseutta (1. Joh. 4:17-18). Meidän on pidettävä Jumalaa edelleen myös tuomarina, ettei vanha luontomme ottaisi meissä valtaa ja johdattaisi meitä syntielämään (1. Kor. 3:1-3).

Gal. 5:1. Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen.

1. Joh. 4:17-18. Jumalan rakkaus on saavuttanut meissä täyttymyksensä, kun me tuomion päivänä astumme rohkeasti esiin. Sellainen kuin Jeesus on, sellaisia olemme mekin tässä maailmassa. Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Pelossahan on jo rangaistusta; se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa.

1. Kor. 3:1-3. Minä en voinut puhua teille, veljet, niin kuin hengellisille ihmisille puhutaan, vaan niin kuin puhutaan vanhan luontonsa vallassa oleville, niille jotka ovat Kristuksen tuntemisessa vielä pikkulapsia. ... Kun teillä kerran on keskinäistä kateutta ja riitaa, silloinhan vanha luontonne vallitsee teitä …

Jos me pelkäämme liikaa virheiden tekemistä, me emme ”lähde liikkeelle”, vaikka Jeesus on meitä siihen kehottanut. (Joh. 15:16), vaan menettelemme kuin se yhden leiviskän saanut, joka hautasi leiviskänsä maahan (Matt. 25:14-31). Jumalan lapsi ”lähtee liikkeelle” vaikka virheitä matkalla tuleekin. Hän ei tee niitä kuitenkaan tahallaan. Jumalan lapsi luottaa siihen, että Jeesuksen Kristuksen sovintoveressä on anteeksianto. Lisäksi Jumalan lapsi pyrkii korjaamaan virheensä, joita on lähimmäisilleen tehnyt.

Joh. 15:16. Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää joka pysyy. ...

Matt. 25:14-31 ed. käännös. Sillä tapahtuu, niinkuin tapahtui, kun mies matkusti muille maille: hän kutsui palvelijansa ja uskoi heille omaisuutensa; yhdelle hän antoi viisi leiviskää, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykynsä mukaan, ja lähti muille maille. ... Pitkän ajan kuluttua näiden palvelijain herra palasi ja ryhtyi tilintekoon heidän kanssansa. … Sitten myös se, joka oli saanut yhden leiviskän, tuli ja sanoi: 'Herra, minä tiesin sinut kovaksi mieheksi; sinä leikkaat sieltä, mihin et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, missä et ole eloa viskannut. Ja peloissani minä menin ja kätkin sinun leiviskäsi maahan; katso, tässä on omasi.'

Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: 'Sinä paha ja laiska palvelija! Sinä tiesit minun leikkaavan sieltä, mihin en ole kylvänyt, ja kokoavan sieltä, missä en ole viskannut. Sinun olisi siis pitänyt jättää minun rahani rahanvaihtajille, niin minä tultuani olisin saanut omani takaisin korkoineen. Ottakaa sentähden leiviskä häneltä pois ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää. Sillä jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on. Ja heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.' Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle.

Kannattaa viettää aikaa Jumalan sanan kanssa sillä sitä kautta kaveruus muuttuu Jumalan ystävyydeksi.